Opiskelijoiden yksilölliset tunnekokemukset ovat sidoksissa paitsi opiskelijaryhmään ja oppimissuoritukseen myös opettajan tunnekokemuksiin sekä toimintaan luokkahuoneessa. Tunnekokemuksien moninaisuus paljastuu kasvatustieteiden maisteri Tarja Pietarisen Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa. Pietarisen mukaan tunnekokemukset myös muuttuvat oppimistilanteen kuluessa.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että tunteet ovat vahvasti yhteydessä tiedolliseen toimintaan, motivaatioon sekä oppimiseen. Erityisesti positiiviset tunteet tukevat ryhmässä oppimista sekä hyviä oppimistuloksia luonnontieteissä.
– Yksittäisen opiskelijan tunnekokemukset tarttuvat toisiin opiskelijoihin ja vaikuttavat ryhmän tunneilmapiiriin ja työskentelyyn. Positiivisten tunteiden leviäminen voi parantaa oppimista, mutta negatiiviset tunteet ovat ongelmallisempia, Pietarinen sanoo.
Pietarinen tarkasteli kasvatustieteiden alan väitöstutkimuksessaan lukioikäisten opiskelijoiden tunnekokemuksia ja pienryhmätyöskentelyä tietokoneavusteisen luonnontieteiden oppimisen aikana. Tutkimuksessa kartoitettiin myös opettajien tunnekokemuksia ja opettajien antamaa pienryhmäohjausta. Tutkimuksessa käytettiin tilastomenetelmiä, havainnointia, verkostoanalyysia sekä tapaustutkimuksia.
Väitöstutkimuksessa lukiolaiset jaettiin kolmeen taitotasoon oppimissuorituksen perusteella. Taitotasot hyvä, keskitaso ja heikko mahdollistivat eritasoisten pienryhmien vertailun suhteessa tunnekokemuksiin, ryhmätyöskentelyyn ja opettajien antamaan ohjaukseen.
– Väitöstutkimuksessa positiivisten tunteiden merkitys korostui oppimistilanteessa, ja erityisesti opiskelijoiden kokema itsevarmuuden tunne oli merkittävä tekijä onnistuneelle pienryhmätyöskentelylle sekä oppimistuloksille. Positiiviset tunteet olivat hallitsevia hyvin menestyneissä ryhmissä, kun taas heikosti menestyneissä ryhmissä oli enemmän negatiivisia tunteita kuin muissa ryhmissä, Pietarinen kertoo.
Tutkijan mukaan keskitason ryhmissä tunnekokemukset olivat monimutkaisempia ja vaikeammin tulkittavissa.
– Pienryhmien sisällä tunteissa oli suuria eroja yksilöiden välillä, ja negatiiviset tunteet olivat läsnä lähes kaikissa ryhmissä.
Opettajan ohjaus ja tunteet ovat yhteydessä opiskelijoiden tunteisiin
Väitöskirjan yhdessä osatutkimuksessa Pietarinen tarkasteli myös opettajien sekä pienryhmien välistä vuorovaikutusta opettajien antaman ohjauksen sekä opettajien ja opiskelijaryhmien tunnekokemusten kautta.
– Opettajien antama ohjaus ja tuki olivat yhteydessä ryhmätason tunnekokemuksiin sekä opettajien omiin tunnekokemuksiin. Positiivinen kokemus omasta ohjauksesta ja tunteista ennakoi positiivisia tunteita ryhmissä ja parempaa oppimistulosta, Pietarinen kertoo.
Opettajien välillä oli kuitenkin suuria eroja niin ohjauksen kuin tunnekokemustenkin suhteen. Yleisesti opettajat kuitenkin ohjasivat mieluiten sellaisia opiskelijaryhmiä, jotka he kokivat aktiivisiksi ja innokkaiksi ryhmätyöskentelijöiksi.
Uudet oppimissuuntaukset edellyttävät ymmärrystä niihin liittyvistä asenteista ja tunteista
Kiinnostus luonnontieteiden opiskeluun on tasaisesti vähentynyt viime vuosikymmeninä.
Ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen pyrkimykset ovat luoneet uuden tarpeen luonnontieteiden opiskeluun, ja uusien oppimisteknologioiden hyödyntämiseen oppimisessa.
– Erityisesti pandemian myötä oppimisteknologioiden merkitys on noussut keskeiseen asemaan oppimisen välineenä. Suuntautuminen luonnontieteisiin ja uusiin oppimisteknologioihin edellyttää parempaa ymmärrystä oppimiseen liittyvistä asenteista sekä tunteista, Pietarinen toteaa.
Tietokoneavusteiseen ja pienryhmässä tapahtuvaan luonnontieteiden oppimiseen liittyviä tunteita on kartoitettu vasta vähän. Väitöstutkimuksen luoma ymmärrys yksilön tunnekokemusten merkityksestä ryhmätyöskentelyssä yhdessä opettajan tunnekokemusten ja ohjauksen kanssa kokonaisvaltaisesti luo pohjaa tuleville tutkimuksille.
***
KM Tarja Pietarinen esittää väitöskirjansa ”Affect in collaborative and virtual inquiry learning: Insights into small student groups and teachers in the classroom” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 22.6.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa https://utu.zoom.us/j/65853562735 .
Vastaväittäjänä toimii professori Tina Hascher (University of Bern, Sveitsi) ja kustoksena professori Marja Vauras (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: tarja.pietarinen@utu.fi
