Tutkittua tietoa, sen tunnistamista ja merkitystä tutkitaan Turun yliopiston johtamassa suomalaista tiedepääomaa kartoittavassa FINSCI-hankkeessa. Monitieteinen hanke on juuri lähettänyt 8 500 henkilölle kyselyn selvittääkseen Suomessa asuvien tieteeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tulosten pohjalta tutkijat rakentavat interventioita ja sitä kautta suosituksia, joilla tiedepääomaa voidaan lisätä.
Luentosalissa kaikuu kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen vararehtori Inkeri Ruokosen sanat hänen lukiessaan Comeniuksen valaa. Muut valmistuneiden juhlaan, publiikkiin, osallistuneet vannoivat valansa kotona. Koronan vuoksi tiedekunnan publiikki järjestettiin toista kertaa etänä, mutta juhlan tuntu oli silti vahva. Puheenvuorot nostivat esille tiedekunnasta valmistuneiden merkityksen niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille.
Yli 860 hakijaa osallistui VAKAVA-kokeeseen Turun ja Rauman kampuksilla. Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena toteutetun sähköisen kokeen käytännön järjestelyt onnistuivat lähes täydellisesti, Turun kampuksella vaivanneet muutamat tunnistautumis- ja verkko-ongelmat saatiin hoidettua nopeasti. Kokeen perusteella valitaan hakijat kesäkuisiin soveltuvuuskokeisiin.
Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.
Kuvataideopiskelijoiden teoksia on esillä Rauman taidemuseon näyttelyssä 23.5. saakka. PUUTOS -näyttely rakentuu sekä ulkotiloihin että verkkoon suunnitelluista osioista. Mukana on myös työpajamateriaaleja kaikkien opettajien käyttöön.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittaa yhdessä Suomen Kulttuurirahaston kanssa kahta projektia, joiden tavoitteena on vahvistaa matematiikan oppimista ja kaventaa matematiikan oppimiseroja. Turun yliopistossa kehitetty oppimisjärjestelmä ViLLE pyrkii ehkäisemään oppimisen eriytymistä oppimisanalytiikalla.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikutetaan kouluarjen moninaisissa vuorovaikutustilanteissa ja kohtaamisissa. Opettajille suunnattu kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus käynnistyy marraskuulla 2021. Haku Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen järjestämään koulutukseen on avoinna 31.8. saakka. Koulutukseen valittavat opettajat pääsevät kehittämään oman koulunsa tai kuntansa kouluhyvinvointia sekä osallistumaan valtakunnalliseen kouluhyvinvoinnin asiantuntijaverkostoon.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskenteleville johtajille on luotu uusi Vakaa johtaja, muuttuva ympäristö – Varhaiskasvatuksen johtamisen täydennyskoulutusohjelma. Koulutus on osallistujalle maksuton. Turun yliopistossa käynnistyvään ohjelmaan otetaan mukaan 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta koulutuksen kohderyhmää priorisoiden.
Lapsi kiinnostuu luontaisesti kirjallisuudesta, mutta aikuisten tehtävänä on tukea lapsen ja kirjallisuuden välisen yhteyden syntymistä. Miten sen voi tehdä, siihen vastaa tutkijoiden Juli-Anna Aerilan ja Merja Kauppisen tuore teos Kirjasta kaveri. Kirja on suunnattu erityisesti varhaiskasvatusikäisten lasten lukuinnostuksen sytyttämiseen.
Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.