Tutkittua tietoa, sen tunnistamista ja merkitystä tutkitaan Turun yliopiston johtamassa suomalaista tiedepääomaa kartoittavassa FINSCI-hankkeessa. Monitieteinen hanke on juuri lähettänyt 8 500 henkilölle kyselyn selvittääkseen Suomessa asuvien tieteeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Tulosten pohjalta tutkijat rakentavat interventioita ja sitä kautta suosituksia, joilla tiedepääomaa voidaan lisätä.
Yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä rahoittava Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt FINSCI- eli Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen -tutkimushankkeelle kolmivuotisen rahoituksen. Hanketta johtaa Turun yliopiston tutkijakaksikko: johtajana psykologian yliopistonlehtori Johanna Kaakinen, varajohtajana toimii kasvatustieteen professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.
FINSCI-hanke on vahvasti monitieteinen ja eri yliopistojen tutkijat yhdistävä hanke. Mukana on psykologeja, kasvatus-, neuro- ja yhteiskuntatieteilijöitä sekä tiedeviestinnän asiantuntijoita.
Tutkijoilla on selkeä tavoite: he haluavat ymmärtää ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa.
– Sosiaaliseen mediaan voi kirjoittaa kuka ja mitä vain. Siellä ei ole toimittajia, joilla olisi vastuu siitä, ettei palturia levitä. Tässä kriittisessä tilanteessa pitää tehdä päätöksiä, jotka voivat koskea omaa hyvinvointia tai koko yhteiskuntaa. On tärkeää, että päätöksenteko perustuu tieteelliseen tietoon eikä uskomuksiin, Kaakinen sanoo.
Tutkijat haluavat innostaa tieteen pariin kaiken ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia. Avain siihen on tehdä tiede ymmärrettäväksi ja tuoda se esille hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Siksi hanke yhdistää yliopistojen lisäksi tieteen popularisointiin ja tiedekasvatukseen erikoistuneet organisaatiot Tiedekeskus Heurekan, Suomen tiedekeskusverkoston sekä Skope ry:n.
FINSCI rakentuu kuuden osahankkeen päälle. Turun yliopiston psykologian oppiaineessa tutkitaan tunteiden merkitystä tiedon ymmärtämisessä. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella sekä oppimisen ja opetuksen tutkimuskeskuksessa CERLIssa pureudutaan tulevaisuuden kansalaisten ja asiantuntijoiden tieteelliseen lukutaitoon ja päätöksentekoon. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston ja neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkijat selvittävät arjen päätöksenteon neurokognitiivisia prosesseja. Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla tutkitaan lasten ja perheiden tiedepääomaa ja lasten tiedelukutaitoa. Tiedekeskus Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry tutkivat ja kehittävät uudenlaisia tapoja osallistaa ja saavuttaa uusia yleisöjä. Tieteellisten menetelmien demokratisointia edistävä Skope ry hoitaa hankkeen viestintää ja vuorovaikutustoimia yhteistyökumppaneiden kanssa.
Suomalaisten tutkijoiden lisäksi hankkeella on yhteydet maailmanlaajuiseen tiedekeskusverkostoon sekä kansainvälisiin alan huippututkijoihin.
Tänä keväänä hankkeen tavoitteena on ollut aloittaa selvitystyö siitä, mitä suomalaiset ajattelevat tieteestä. Viime viikolla FINSCI postitti 8 500 Manner-Suomen asukkaalle väestökyselyn, johon voi vastata kahdeksalla kielellä; suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, venäjäksi, englanniksi, viroksi, arabiaksi ja somalin kielellä. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten tiedepääomaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tietoa hyödynnetään suunniteltaessa keinoja, joilla voidaan edistää tieteen ymmärrystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kyselyitä seuraavat interventiot eli kokeilut, joissa tutkijat luovat valikoidulle ryhmälle tilanteen, jossa tieteellisen tiedon käyttöä ja ymmärrettävyyttä lisätään.
Hanke on saanut STN-rahoituksen ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle, mutta tutkimussuunnitelma kattaa myös seuraavan kolmen vuoden jatkokauden.
