Turun yliopiston ja valtakunnallisen PET-keskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin rintasyöpäpotilaiden sydämen toimintaa mittaamalla sydänlihaksen verenvirtausta. Toiminta tehostui liikunnan aikana normaalisti ja syöpä itsessään ei vaikuttaisi aiheuttavan sydämen ja sydän- ja verisuonijärjestelmän toimintahäiriötä levossakaan.
Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt.
Yhdysvaltain sydänjärjestö American Heart Association listasi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 edistysaskeleet. Mukana on Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus, jossa osoitettiin lapsuuden riskitekijöiden ennustavan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on osa kansainvälistä i3C-yhteistyöhanketta.
Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).
Turussa kehitetty yksinkertainen laboratoriotesti auttaa erottamaan sydäninfarktipotilaat potilaista, joilla sydänperäiset troponiinit ovat koholla munuaisten vajaatoiminnan takia. Sydänperäisten troponiinien mittaus verinäytteestä on sydäninfarktin diagnostiikan tärkeä kulmakivi, mutta tulos voi olla koholla myös muun ohimenevän syyn tai kroonisen sairauden takia, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnassa, eteisvärinäpotilailla tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen. Uusi testi voi auttaa tunnistamaan sydäninfarktipotilaat tarkemmin ja nopeammin ja näin parantaa potilaiden hoitoa.
Jarkko Heiskanen osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, että jo lapsuuden ja nuoruuden aikaisessa seurannassa mitatut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä sydämen heikompaan toimintaan ja sydämen epäsuotuisiin rakennemuutoksiin keski-iässä. Tutkimuksessa havaittuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen fyysinen aktiivisuus ja kohonnut kehon rasvapitoisuus.
Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.
LL Monna Myllykankaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin hiippaläpän korjaus- ja tekoläppäleikkauksen sekä aorttatekoläppäleikkauksen maanlaajuisia pitkäaikaismuutoksia ja -ennustetta Suomessa vuosina 1997–2016. Tutkimuksessa selvisi, että biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste on parantunut.
Turun yliopiston professori Juhani Knuuti on saanut Sydäntutkimussäätiön vuoden 2021 tunnustuspalkinnon eli Sydäntutkimuksen suurpalkinnon. Palkinto myönnetään tunnustuksena pitkästä ja jatkuvasta urasta sydän- ja verisuonisairauksien tutkijana.
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, seerumin korkea kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä ylipaino lapsuudesta keski-ikään ovat yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintaan keski-iässä. Useiden riskitekijöiden kasautuminen oli voimakkaammin yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja oppimiseen, visuaalisen tiedon käsittelykykyyn sekä reaktioaikaan.