Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, seerumin korkea kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä ylipaino lapsuudesta keski-ikään ovat yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintaan keski-iässä. Useiden riskitekijöiden kasautuminen oli voimakkaammin yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja oppimiseen, visuaalisen tiedon käsittelykykyyn sekä reaktioaikaan.
Kognitiivisten toimintojen häiriöt, kuten muistin ja oppimiskyvyn heikentyminen, ovat väestön ikääntyessä yleistymässä maailmanlaajuisesti. Näiden häiriöiden syntyyn vaikuttavat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. Kognitiivisten toimintojen heikentymiseen johtavilla sairauksilla, kuten Alzheimerin taudilla, tautiprosessi voi olla käynnissä pitkään ennen oireiden ilmenemistä. Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintaan jo huomattavasti ennen kognitiivisten häiriöiden oireiden ilmenemistä.
‒ Tutkimuksemme luo uutta tietoa lapsuuden ja keski-iän välisestä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijäprofiilista, jolla on merkittävä yhteys kognitiiviseen toimintaan keski-iässä, sanoo lääketieteen lisensiaatti ja tohtorikoulutettava Juuso Hakala Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta.
Korkeisiin verenpaine- ja kolesterolitasoihin sekä ylipainoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi terveellisillä elintavoilla. Tutkimuksen tulokset tuovat tieteellistä näyttöä, jonka perusteella pystytään entistä paremmin tunnistamaan henkilöt, joiden riski kognitiivisen toiminnan heikentymiselle on lisääntynyt.
– Jos havaitut yhteydet ovat syy-seuraussuhteessa, niin tällöin mahdollisesti ne henkilöt, joilla on huono sydän- ja verisuonisairauksien riskiprofiili lapsuudesta alkaen, voisivat erityisesti hyötyä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ennaltaehkäisystä esimerkiksi terveiden elintapojen omaksumisen kautta, Hakala pohtii.
Tulokset auttavat kohdistamaan ennaltaehkäisevät toimet paremmin
Tutkimushenkilöiden tiedonkäsittelykyky eli kognitiiviset toiminnot mitattiin 34‒49-vuotiaana. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla oli lapsuudesta asti aina korkea systolinen verenpaine tai seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus, pärjäsivät heikommin oppimista ja muistia mittaavassa testissä kuin henkilöt, joilla nämä arvot olivat matalammat.
Lapsuudesta asti ylipainoisilla henkilöillä havaittiin puolestaan heikommat tulokset visuaalisen tiedon käsittelykykyä mittaavassa testissä kuin henkilöillä, jotka olivat aina normaalipainoisia.
– Tutkimuksen keskeisin löydös osoitti riskitekijöiden kasautumisen olevan yhteydessä huonoon episodiseen muistiin ja oppimiseen, heikkoon visuaalisen tiedon käsittelykyyn sekä hidastuneeseen reaktioaikaan. Näitä löydöksiä voidaan hyödyntää kohdistamalla sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden ennaltaehkäisy aikaisempaa aktiivisemmin lapsiin ja nuoriin pyrittäessä parantamaan aivoterveyttä aikuisuudessa, sanoo Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen kognitiivisten toimintojen tutkimuksesta vastaava dosentti Suvi Rovio.
Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoimaa valtakunnallista LASERI-tutkimusta. Tutkimuksessa on seurattu 31 vuoden ajan 3 596 henkilöä, joiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijät mitattiin toistuvasti lapsuudesta aikuisuuteen.
Tutkimus julkaistiin Circulation-tiedelehdessä 10.5.2021.
Lisätietoja:
Juuso Hakala, tohtorikoulutettava, Sydäntutkimuskeskus / Väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala, p. 040 7537149, juolhak@utu.fi
Suvi Rovio, dosentti, Sydäntutkimuskeskus / Väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala, p. 040 5665 036, suvi.rovio@utu.fi
Olli Raitakari, akatemiaprofessori, LASERI-tutkimuksen koordinaattori, Sydäntutkimuskeskus / Väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala, p. 02 333 7556, olli.raitakari@utu.fi
