Turun yliopiston koordinoima tutkimus nostettiin sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 tärkeimpien edistysaskelien joukkoon
Yhdysvaltain sydänjärjestö American Heart Association listasi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 edistysaskeleet. Mukana on Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus, jossa osoitettiin lapsuuden riskitekijöiden ennustavan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on osa kansainvälistä i3C-yhteistyöhanketta.
American Heart Association on johtava sydän- ja aivohalvaustutkimuksen rahoittaja, ja se laatii vuosittain katsauksen merkittävistä tieteellisistä edistysaskeleista taistelussa sydän- ja verisuonisairauksia vastaan.
Vuoden 2022 listalle nousi Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima kansainvälinen tutkimus, jossa selvitettiin, miten lapsuuden painoindeksi, verenpaine, seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet sekä tupakointi ovat yhteydessä riskiin sairastua aikuisuudessa sydän- ja verisuonitauteihin.
– Tutkimus osoitti pitkäaikaisten seurantatutkimusten avulla ensimmäistä kertaa, että lapsuudenaikaiset riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin aikuisuudessa. Tulokset tulevat vaikuttamaan riskien ennaltaehkäisyn käytäntöihin, sillä riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa vähentäisi sairastavuutta todennäköisesti tehokkaasti, kertoo Väestötutkimuskeskuksen johtaja, akatemiaprofessori Olli Raitakari.
Laajat tutkimusaineistot mahdollistivat uraauurtavat tulokset
Tutkimuksessa oli mukana lähes 40 000 suomalaista, australialaista ja amerikkalaista koehenkilöä, joista on olemassa tutkimustietoja lapsuudesta aikuisuuteen yli 35 vuoden ajalta. Tutkimus liittyy kansainväliseen i3C-yhteistyöhankkeeseen, johon on koottu tietoja useasta lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneesta kohorttitutkimuksesta.
Suomalaiset tutkittavat ovat mukana kansallisessa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -kohortissa. Se perustettiin vuonna 1980, jolloin mukaan valittiin lähes 3600 3–18-vuotiasta suomalaista lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Kohortin tutkimushenkilöt ovat nyt keski-iässä ja heistä noin kolme prosenttia on sairastunut sydän- ja verisuonitauteihin. Valtaosa sairastuneista on sairastunut sepelvaltimotautiin.
– Tutkimuksessa selvisi, että kaikki lapsuudenaikaiset riskitekijät lisäsivät sairastumisriskiä aikuisuudessa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että jopa vain hieman koholla olevat riskitekijät lapsuudessa voivat johtaa sydän- ja verisuonitauteihin kohtalaisen nuorella iällä. Suurimmassa riskissä sairastua olivat lapset, joilla oli useita riskitekijöitä. Tulokset olivat samanlaisia kaikissa maissa, Raitakari kertoo.
Riskitekijöitä kannattaisi ennaltaehkäistä lapsuudessa
Pitkään on epäilty, että sydän- ja verisuonisairaudet voivat saada alkunsa jo lapsuudessa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on muun muassa nähty yhteyksiä lapsuuden riskitekijöiden ja kuvantamistutkimuksissa havaittujen verisuonimuutosten välillä.
– Tämä tutkimus osoittaa nyt yhteydet suuressa kansainvälisessä aineistossa varsinaisiin sairastumistapauksiin. Tutkimuksen havainnot tulevat vaikuttamaan ennaltaehkäisyn käytäntöihin. Ne tukevat ajatusta, että tavoitteeksi tulisi asettaa riskitekijöiden ennaltaehkäisy jo lapsiväestössä, Raitakari sanoo.
Turun yliopiston Väestötutkimuskeskus toimi hankkeen kansainvälisenä koordinaattorina. Suomesta mukana olivat lisäksi Tampereen, Kuopion, Helsingin ja Oulun yliopistot. Yhdysvalloista mukana olivat Minnesotan, Cincinnatin, Tulanen ja Iowan yliopistot sekä Cincinnati Children’s Hospital Medical Center. Australiasta mukana olivat Menzies Institute for Medical Research ja Murdoch Children’s Research Institute in Australia.
Tutkimustulokset julkaistiin lääketieteen alan tiedelehdessä The New England Journal of Medicinessä.
