Kasvin soluväleissä kasvavat Epichloë-suvun sienet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi isännilleen: ne lisäävät kasvin siementuotantoa ja auttavat sitä sietämään esimerkiksi kuivuutta ja tulvia. Yhteistyötutkimuksessa Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat havaitsivat, että Epichloë coenophiala -sieni muokkaa myös isäntäkasvinsa sieniyhteisöä.
Turun messukeskuksessa 29.–31.3.2019 järjestettävillä Piha ja puutarha -messuilla voi tutustua 1800-luvun puutarhojen kasveihin. Turun yliopiston museologian opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa perinnekasveja kuvaavaa osastoa.
Kvinoa sekä sini- ja tuoksulupiini soveltuvat kuluttaja-arvioiden perusteella hyvin esimerkiksi smoothieen tai välipalatuotteisiin. Tutkijat tarkastelivat ominaisuuksiltaan lupaavien kvinoan ja lupiinien hyödyntämistä kestävässä ruoantuotannossa.
Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla.
Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan.