Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.
Turunmaan ja Rymättylän saaristossa on tartuttu maatalousmuoviroskaongelmaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Satafoodin yhteisessä Älymuovi-projektissa. Projekti järjesti lokakuussa yhteistyössä MTK-Varsinais-Suomen, Paraisten ja Naantalin kaupunkien sekä Nauvon Rotaryklubin kanssa keräyskampanjan, jossa maatalousmuovia kerättiin saariston tiloilta.
Kaupunkiviljely parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja rikastuttaa paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Turussa kesällä 2019 alkaneessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että viljelijöiden oma käsitys viljelyn tuomista hyödyistä ei vastannut tutkijoiden mittaamia ekologisia hyötyjä.
Suomen rannikon merenpohjan eliöyhteisöt ovat heikentyneet merkittävästi ihmisen toiminnan seurauksena, osoittaa Matti Sahla Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Sahla tarkastelee väitöstutkimuksessaan ihmisen toiminnan vaikutusta merenpohjan luontoon ja esittelee parhaita tapoja arvioida näitä vaikutuksia.
Merihavaintosarjat kertovat ilmaston lämpenemisestä viimeisten kymmenien vuosien aikana myös Saaristomerellä. Talvet ovat olleet 1980-luvulta lähtien aiempaa sateisempia ja leudompia. Seurauksena on esimerkiksi meriveden suolapitoisuuden lasku sekä meriveden lämpeneminen, kertoo apulaisprofessori Jari Hänninen. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on Suomessa kansallisesti tunnustettu haitallinen vieraslaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että vieraslaji on sopeutunut hyvin uudella alueella kohtaamiinsa kasvinsyöjiin, lehtokotiloihin.
Suomenlahden itäosiin kohdistuu kova ihmistoimintojen paine ja moninaisia ympäristöhaasteita. Maantieteellisesti pienelle rannikko- ja merialueelle sijoittuvat Pietarin metropolialue, suuria satamia ja vilkkaita merenkulun väyliä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, monimuotoisia vedenalaisia elinympäristöjä ja geologisia muodostumia sekä runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja. Jotta rannikko- ja merialue säilyvät tulevaisuudessakin elinvoimaisena, on eri intressejä sovitettava yhteen ja samalla pyrittävä parantamaan ympäristön tilaa.
Toukokuussa starttaava Tuesdays of HydroTechnology -webinaarisarja antaa lyhyitä tietoiskuja vesialaan liittyen. Esitysten lisäksi webinaareissa voi keskustella asiantuntijoiden kanssa.
Ympäristöministeriön uuteen tutkimusohjelmaan on valittu kaksi hanketta Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä. PUTTE 2 -ohjelman tavoitteena on lisätä tietoa puutteellisesti tunnetuista ja uhanalaisista lajeista sekä luontotyypeistä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ravinnon määrä vaikuttaa merkittävästi marjoja ja siemeniä syövien lintujen syysmuuton ja kevätmuuton ajoittumiseen. Tämän vuoden heikko puiden siemensato lähettänee siemensyöjät muutolle normaalia aikaisemmin, selviää Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.