Ympäristöministeriön uuteen tutkimusohjelmaan on valittu kaksi hanketta Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä. PUTTE 2 -ohjelman tavoitteena on lisätä tietoa puutteellisesti tunnetuista ja uhanalaisista lajeista sekä luontotyypeistä.
Kaiken kaikkiaan tutkimusohjelmaan valittiin 13 hanketta, joita ympäristöministeriö rahoittaa yhteensä noin 2,4 miljoonalla eurolla. Hankkeiden toiminta voi alkaa heti vuoden 2021 alusta, ja hankkeet ovat pääsääntöisesti kaksivuotisia.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tutkivat monia hyvin heikosti tunnettuja elinympäristöjä ja eliöryhmiä.
– Ympäristöministeriön rahoituksen turvin tuotetaan paljon tietoa maamme luonnon monimuotoisuudesta ja sen tilanteesta, toteaa biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.
Toinen biodiversiteettiyksikön hankkeista on Turun yliopistosta johdettu konsortiohanke, jossa tarkastelun kohteena ovat lumenviipymien kasvillisuusyhteisöjen ja lajiston seurannat. Lumenviipymät ovat luontotyyppejä, joilla kasvillisuutta muovaavat lyhyt kasvukausi ja vasta juhannuksen jälkeen sulava lumipeite.
Kaikki lumenviipymien luontotyypit arvioitiin viimeisimmässä Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa äärimmäisen uhanalaisiksi. Niiden tärkein uhkatekijä on ilmastonmuutos. Hanke tuottaa lumenviipymien kasvillisuusmuutoksien seurantaan soveltuvia menetelmiä ja tutkimusaineistoja. Tulokset ovat arvokasta taustatietoa seuraavassa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Hanke sai 254 277 euron rahoituksen.
Toisen Turun yliopistossa toteutettavan hankkeen aiheena on lahopuulla elävien Helotiales-lahkon kotelosienten taksonomia, esiintyminen ja elinympäristövaatimukset. Hankkeelle myönnettiin 181 897 euron rahoitus.
Ympäristöministeriön uuden tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä tietämystä Suomen lajeista ja luontotyypeistä sekä niiden muutoksista. Ohjelma koskee erityisesti lajeja, lajiryhmiä tai luontotyyppejä, joista tarvitaan uhanalaisarvioinnissa tai käytännön luonnonsuojelussa sovellettavia tuloksia. Lisäksi hankkeet tuottavat runsaasti havaintopaikkatietoa, joka tulee avoimesti saataville Suomen Lajitietokeskukseen ja muihin avoimiin järjestelmiin.
– Luonto köyhtyy edelleen myös Suomessa. Uuden rahoituksen avulla tutkijat pureutuvat puutteellisesti tunnettujen elinympäristöjen ja lajien tilanteeseen. Uuden tiedon avulla on mahdollista esimerkiksi tarkentaa uhanalaisuusarviointia, kertoo Ilari Sääksjärvi.
> Kaikki ohjelmaan valitut hankkeet ympäristöministeriön tiedotteessa
