Turkua voi hyvällä syyllä kutsua Suomen ja koko Euroopan kuvantamisen pääkaupungiksi. Turussa sijaitsevat sekä eurooppalaisen biokuvantamisen Euro-BioImaging-tutkimusinfrastruktuurin pääkonttori että kansallinen PET-keskus, joka on yksi maanosan tärkeimmistä lääketieteellisen kuvantamisen keskuksista.
Uusien radiolääkeaineiden avulla voidaan kuvantaa molekyyliprosesseja ja elimistön aineenvaihduntaa sekä tutkimuksessa että sairauksien hoidossa. Uusien radiolääkeaineiden kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka mahdollistaa Turun PET-keskuksessa tehtävä tutkimus. FM Olli Moision väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa kehitystyöhön, jonka tavoitteena on monipuolinen valikoima radiolääkeaineita tulehdustilan eri vaiheiden ja mekanismien kuvantamiseen.
Turun PET-keskuksen tutkijat ovat todenneet, että valo vaikuttaa nisäkkäiden ruskean rasvan opioidireseptorien toimintaan. Kun päivänvalon määrä vähenee, reseptorien aktiivisuus lisääntyy. Samanlainen ilmiö tapahtuu aivoissa. Kummankin tarkoitus on auttaa ihmisiä ja eläimiä sopeutumaan vuodenaikojen vaihteluun.
Nukutus tai luonnollinen uni ei sammuta tietoisuutta kokonaan. Annalotta Scheininin väitöstutkimuksessa tutkittiin, mitä aivoissa tapahtuu, kun tietoisuus ympäröivästä maailmasta ja itsestä katoaa yleisanestesian ja luonnollisen unen aikana. Tutkimuksissa todettiin, että uni ja anestesia vaikuttavat ihmisen tajunnantilaan ja aivotoiminnan vaimenemiseen yllättävän samalla tavalla. Unennäkö on tavallista myös anestesian aikana, ja jopa kielellinen prosessointi on mahdollista, vaikka henkilö on kytkeytynyt irti ympäristöstään.
Syöpätaudit, aivotutkimus, lihavuuden mekanismit ja sydänsairaudet. Nämä ovat osa lääketieteen erikoisaloista, joihin PET-kuvantamisen nopea kehitys heijastuu. Turussa alkaa kesäkuun 3. päivänä kansainvälinen Turku PET-symposiumi, jossa käydään läpi alan uusin tutkimusnäyttö PET-merkkiaineista menetelmän kliinisiin käyttötapoihin.
Koko kehon PET-kamera on otettu käyttöön valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa. Uuden sukupolven kuvantamislaite avaa uusia mahdollisuuksia tutkia sairauksia, joissa kyse ei ole yhden elimen sairaudesta, vaan koko elimistöön vaikuttavasta häiriötilasta. Tällaisia sairauksia ovat muassa diabetes, sepelvaltimotauti ja MS-tauti. Tutkittavalle uusi laite merkitsee pienempää sädeannosta ja lyhempää kuvausaikaa.
Lihavuuden riskitekijät ja impulsiivinen syöminen ovat yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksiin, selviää tutkijalääkäri Tatu Kantosen väitöstutkimuksesta.
FM Susanne Vainio tutki väitöskirjassaan aivojen tulehdusreaktioiden kuvantamista MS-taudin toteamiseen tautimalleilla. Uusia, tarkempia diagnostisia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen tarvitaan, jotta tauti voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, taudin etenemistä voidaan seurata, ja uusien lääkehoitojen tehoa arvioida. Väitöskirjassa arvioitua tautimallia sovelletaan jo useissa eri kansainvälisissä tutkimusryhmissä uusien PET-kuvantamisen merkkiaineiden arviointiin.
Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.
Turun yliopistossa väittelevän LL Tiina Juntikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Hodgkinin lymfooman eri alatyyppien yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kahden reseptorin ilmaantuvuutta eri lymfoomissa. Tutkittuja reseptoreita voi olla mahdollista hyödyntää uusien tutkimus- ja hoitomuotojen kehittämisessä.