Syöpätaudit, aivotutkimus, lihavuuden mekanismit ja sydänsairaudet. Nämä ovat osa lääketieteen erikoisaloista, joihin PET-kuvantamisen nopea kehitys heijastuu. Turussa alkaa kesäkuun 3. päivänä kansainvälinen Turku PET-symposiumi, jossa käydään läpi alan uusin tutkimusnäyttö PET-merkkiaineista menetelmän kliinisiin käyttötapoihin.
Kolmipäiväinen symposiumi kokoaa yhteen noin 250 alan asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
Vastaavia kokouksia on järjestetty Turussa vuodesta 1977 lähtien. Turun PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti sanoo, että tuolloin PET vaikutti lähinnä tieteisfiktiolta, kun tänään se on sekä lääketieteellisen tutkimuksen että terveydenhuollon joka päivä hyödyntämä kuvantamismenetelmä.
Se on myös menetelmä, joka kehittyy yhä.
– Alaa muuttaa nopeasti nyt se, että uusia PET-merkkiaineita on tullut valtavasti lisää. Lisäksi kamerateknologia menee eteenpäin vauhdilla, mistä viimeisin esimerkki on meille Turkuun saatu koko kehon PET-kamera, Knuuti kertoo.
Uudet merkkiaineet ja mahdollisuus kuvata koko elimistön toimintaa laajasti muokkaavat tapoja, joilla ihmistä tutkitaan ja hoidetaan. Menetelmän edistysaskeleet kutsuvat esiin uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin.
– Voimme katsoa enemmän ihmisen kokonaisuutta sen sijaan, että keskittyisimme vain yhteen elimeen tai kudokseen. Lihavuuden tutkimiseen voidaan liittää psykologista aivotutkimusta tai katsoa, miten sydäninfarkti vaikuttaa aivoihin, Knuuti avaa.
Hän tähdentää kuitenkin, ettäTurku PET-symposiumi ei keskity vain PETin kliinisiin käyttötapoihin, vaan ohjelmassa käydään läpi koko PET-prosessi. Sen alkupiste on merkkiaineiden valmistamisessa tarvittava hiukkaskiihdytin.
Jo ensimmäinen PET-kokous vuonna 1977 oli hyvin kansainvälinen ja paikalla olivat alan huiput. Mielenkiintoinen yksityiskohta tämän vuoden symposiumissa on, että kutsuluennon PET-kameratekniikan tulevaisuudesta pitää professori Terry Jones. Hän osallistui puhujana myös ensimmäiseen symposiumiin 45 vuotta sitten.
– Odotettavissa on siis mielenkiintoinen kaari laitekehityksen varhaisista kehitysvaiheista tulevaisuuteen, Juhani Knuuti toteaa.
PETillä (positroniemissiotomografialla) voidaan kuvantaa elimistön ja kudosten toimintaa, kun taas esimerkiksi röntgen- tai magneettikuvaus kuvaa pääasiassa elimistön rakennetta. Nykyisin kuvaukset tehdään yhdistelmälaitteella, jossa PET-kuvauslaitteeseen on yhdistetty joko tietokonetomografia- tai magneettikuvauslaite, joka antaa samanaikaisesti kuvan elimistön rakenteesta. Kuvaus tehdään lyhytikäisten säteilevien merkkiaineiden avulla.
Turun PET-keskus on Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Åbo Akademin yhteinen valtakunnallinen tutkimuskeskus.
