Asiasana: humanistinen tiedekunta

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Humanistipäivää vietettiin Arcanumissa 20.4.

21.04.2023

Humanistipäivää, tiedekunnan perinteikästä juhlaa opiskelijoille, henkilökunnalle ja alumneille, vietettiin Arcanumissa 20.4.2023. Tilaisuudessa palkittiin vuoden humanistitohtori ja humanistimaisterit ja tutustuttiin tiedekunnan käyttöön peruskorjattuun Arcanumiin.

Muuttuvan meren tutkijat

12.04.2023

Itämeri on monella tapaa erityinen tutkimuskohde: se on sekä nuori meri että yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä ja saastuneimmista merialueista. Sitä on kutsuttu laboratorioksi, aikakoneeksi ja pilotiksi, jossa kehitettyjä suojelutoimia voidaan viedä muualle maailmaan. Turun yliopistossa ajankohtaisiin haasteisiin pureudutaan niin luonnontieteiden, merialuesuunnittelun kuin historiantutkimuksen näkökulmista. Kuusi tutkijaa kertoo, miten tutkimuksella tähdätään lähimeremme tilan parantamiseen.

Sosiaalisessa mediassa aktiiviset vanhemmat naiset haastavat ikään ja ikääntymiseen liittyviä käsityksiä (Väitös: FM Hanna Varjakoski, 4.3.2023, mediatutkimus)

Media on yksi keskeinen areena, jossa vanhenemiseen liittyviä mielikuvia ja kulttuurisia käsityksiä tuotetaan. Vanhenemisen kuvastoihin väitöstutkimuksessaan perehtyneen FM Hanna Varjakosken mukaan on tärkeää purkaa kielteissävytteisiä ja ikäsyrjiviä ikääntymiskäsityksiä ja -kuvastoja ja tuottaa myönteisempää mediasisältöä ikääntymisestä ja vanhemmista ihmisistä.

1900-luvun alussa kirjoitetut päiväkirjat piirtävät esiin eletyn elämän (Väitös: FM Karoliina Sjö, 18.2.2023, kulttuurihistoria)

FM Karoliina Sjö sukelsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan sata vuotta sitten kirjoitettujen päiväkirjojen maailmaan. Hän selvitti, millainen elämä päiväkirjojen sivuille on muodostunut ja millaista tietoa päiväkirjat voivat tuottaa. Tutkimuksessa käytetyt päiväkirjat sisältävät yli kymmenentuhatta sivua, ja ne tarjoavat tutkijalle ainutlaatuisen aineiston. Tiedettä ja taidetta yhdistävä tutkimus lähestyy päiväkirjoja sekä kirjallisena lajityyppinä että historiallisina dokumentteina.

1950-luvun taiteilijatapetit heijastelivat omaa aikaansa ja reagoivat ajan ilmiöihin (Väitös: FM Minna Tuulas-Inkinen, 10.2.2023, taidehistoria)

Taiteilijoiden 1950-luvulla suunnittelemat tapettimallit ovat olleet tutkimaton osa suomalaista muotoilua. FM Minna Tuulas-Inkinen selvitti taidehistorian alan väitöstutkimuksessaan, millainen ilmiö taiteilijatapetit olivat. Tutkimuksessa piirtyy esiin kuva tapetista jälleenrakennuskauden kotien ja julkisten tilojen keskeisenä, kauneutta ja kodikkuutta tuoneena sisustustuotteena. Tutkimus nostaa taiteilijatapetit esiin kansainvälisenä ilmiönä, johon Suomi osallistui osana pohjoismaista designkenttää.