Uudet tutkimusideat ja -näkökulmat, uudet yhteistyökumppanit ja uusi innostus omaan aihepiiriin nousivat keskeisiksi Turun yliopiston järjestämässä EC2U-talvikoulussa Winter School of Multilingualism, European Languages and Societies. Monikielisyys houkutteli lumiseen Turkuun odotettua suuremman joukon opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia.
Vilkas puheensorina täyttää Turun yliopiston Publicum-laitosrakennuksen ala-aulan. Kolmatta päivää käynnissä oleva talvikoulu on innostanut osallistujat vilkkaaseen sananvaihtoon.
Luennoilla on kuultu muun muassa journalistisen kielen kääntämisestä, Bosnian ja Herzegovinan puhuttujien kielten historiasta, vähän tutkituista kielistä, korona-aikaisesta monikielisyydestä koulussa sekä työkalujen kehittämisestä kielten oppimisessa. Plenaarit pureutuivat muun muassa eurooppalaisten yritysten monikielisiin käytäntöihin, suomalaisen korkeakoulutuksen kielipolitiikkaan ja maahanmuuttajataustaisiin naiskirjailijoihin. Työpajoissa tohtorikoulutettavat ovat päässet esittelemään omia aiheitaan.
– Talvikoulussa olemme voineet Turussa kuulla eteläeurooppalaisista tutkimuksista, joista kuullakseen on perinteisesti pitänyt matkustaa eteläisempään Eurooppaan, Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen laitosjohtaja Marjut Johansson iloitsi.
Turun yliopistossa ranskaa pääaineenaan opiskeleva Hilla-Marja Honkalammin mieleen jäivät erityisesti code switching -luennot, joissa pureuduttiin kahden kielen rinnakkaiseen, joustavaan käyttöön niin, että kieltä vaihdetaan jopa kesken lauseen.
– Kuulimme esimerkkejä Gibraltarilla käytössä olevasta espanjan ja englannin kielen joustavasta yhteiskäytöstä sekä algerialaisesta koulusta, miten siellä käytetään useampia eri kieli luokassa, Honkalammi kertoi.
Tauot ja illat käytetään verkottumiseen
Vastuun talvikoulun järjestämisestä kantoi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos, ja melkoinen urakka talvikoulun järjestäminen Johanssonin mukaan olikin.
– Talvikoulu on osoittanut laitokselle ja yliopistolle, että EC2U toimii ja antaa paljon eväitä. Olemme voineet kasvokkain ideoida ja miettiä yhdessä tulevia tutkimushankkeita. Tämä oli meiltä iso ponnistus, mutta kaiken vaivan väärti, Johansson totesi.
Myös talvikoulua järjestänyt projektikoordinaattori Tiina Tuominiemi oli silminnähden tyytyväinen kiinnostukseen, jota talvikoulu sai. Mukaan ilmoittautuneita kertyi yli 60, reippaasti enemmän kuin mitä alunperin ennakoitiin.
– Talvikoulussa on ollut selvästi innostunut ja iloinen tunnelma. On hienoa tavata tutkijoita ja opiskelijoita eri maista, ja huomata, että samankaltaiset kysymykset puhuttelevat muitakin. Tällaisella hyvällä energialla on positiviinen vaikutus osallistujien omaan tutkimustyöhön, ja se poikii varmasti ideoita yhteistyöhön, Tuominiemi kertoo.
Poitieresin yliopiston kielitieteiden professori Frederikos Valetopoulos näkee talvi- ja kesäkouluilla monia merkityksiä: ne antavat tutkijoille ja opettajille mahdollisuuden keskustelle hyvinkin tarkkaan rajatusta aihepiiristä, mahdollisuuden verkostoitua, löytää kumppaneita tutkimushankkeilla ja jopa synnyttää avain uudenlaisia tutkimusaiheita.
– Väitöskirjatutkijoille tämä avaa erinomaisen tilaisuuden verkostoitua. Talvikouluissa he voivat myös esitellä tutkimustaan, ja luoda asemaa akateemisessa yhteisössä, Valetopoulos sanoo.
Yksi esimerkki on se, miten Valetopouloksen oma ohjattava on EC2U:n eri talvikoulujen kautta rakentanut verkostoa. Dorota Zygadlo Poitiersin yliopistosta tapasi Iasin talvikoulussa Pavian yliopiston väitöskirjatutkija Costanza Marinin, joka puolestaan tapasi Coimbran talvikoulussa Ines Brekalon Poitiersin yliopistosta. Turussa väitöskirjatutkijakolmikko viritteli yhteistyötä pidemmälle.
– Me kaikki opetamme slaavilaisia kieliä, ja talvikoulut ovat paikkoja, joissa voimme tavata muita slaavilaisten kielten opettajia. Opimme toinen toisiltamme. Esimerkiksi Ines puhuu toisena kotikielenään kroatiaa ja on mielenkiintoista kuulla, miten eri tavalla äidinkielenään kroatiaa puhuva opettaa kieltä verrattuna meihin, jotka olemme opiskelleet slaavilaisen kielen, Marini totesi.
Vierailu eri yliopistoissa antaa vinkkejä uramahdollisuuksista
Talvikoulu antaa myös mahdollisuuden vierailla eri maissa, Turku oli kolmikolle ensimmäinen vierailukohde Suomessa. Mukavan pohjan vierailulle Brekalon mukaan antoi Iasin talvikoulun aikaan järjestetyt suomen kielen oppitunnit.
– Tutustumme eri yliopistojen toimintatapoihin ja saamme tietoa työmahdollisuuksista eri yliopistoissa. Suomessa pääsemme myös näkemään, miten monikielisyys toimii käytännössä, teillähän monikielisyys on arkipäivää, Marini sanoo.
Mukana oli myös maisteriopiskelijoita, myös uudesta, viime syksynä aloittaneesta EC2U:n yhteisestä European Languages, Cultures and Societies in Contact -maisteriohjelmasta. Kolmikko pitää maisteriopiskelijoiden ja väitöskirjatutkijoiden osallistumista yhteiseen talvikouluun hyvänä. Maisterivaiheen osallistujille talvikoulu avaa paitsi yhteyksiä muihin maisteriopiskelijoihin antaa myös ajatuksen urasta tutkijana.
– Ja me, opettajat, inspiroidumme maisteriopiskelijoista, Brekalo totesi.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Erja Hyytiäinen ja Tiina Tuominiemi
