Asiasana: terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tekoäly voi nopeuttaa aivoinfarktin tunnistamista

30.03.2020

Aivoinfarktin nopea tunnistaminen magneettikuvista (MRI) on tärkeää potilaan hoidon valinnan kannalta. Turun yliopiston ja Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkijat kehittivät täysin automatisoidun menetelmän, jonka avulla akuutti iskeeminen muutos voidaan tunnistaa aivojen magneettikuvista. Journal of Neuroscience Methods -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että tekoälyn avulla on mahdollista vähentää tähän liittyvää radiologien työkuormaa. 

Uusi vasta-ainelääke parantaa suonten toimintaa valtimonkovettumataudissa

27.03.2020

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Perinnölliset geenivirheet ANO7-geenissä altistavat aggressiiviselle eturauhassyövälle (Väitös: FM Elina Kaikkonen, 13.3.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Tulehduksen PET-kuvantamiseen käytettävä radiolääkeaine voidaan valmistaa automaattisella menetelmällä (Väitös: FM Meeri Käkelä, 29.2.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Hyvien tuotantotapojen (GMP) mukaan valmistettua positroniemissiotomografiassa (PET) käytettävää, elimistön tulehduksen paljastavaa radiolääkeainetta voidaan valmistaa tehokkaasti ja nopeasti käyttämällä täysin automaattista menetelmää. Tämä käy ilmi FM Meeri Käkelän Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Väittelijä löysi suolistosyövän käyttäytymistä ennustavia uusia kudosmerkkiaineita (Väitös: MD Khadija Slik, 21.2.2020, patologia)

Suolistosyöpä on yksi Suomen yleisimmistä pahanlaatuisista kasvaimista. Etenkin paikallisessa, suolen seinämän läpi levinneessä syövässä taudinkulkua on vaikea ennustaa, vaikka joitain korkean uusiutumisriskin tekijöitä jo tunnetaan. Turun yliopistossa väittelevä Khadija Slik löysi tutkimuksessaan uusia kudosmerkkiaineita, jotka voisivat ennustaa paikallisen suolistosyövän uusiutumisriskiä.