Turun yliopiston professorit Jarmo Oksi ja Ville Peltola seuraavat koronaepidemian kehitystä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa tilanne on vielä suhteellisen rauhallinen. Potilaiden hoidon rinnalla on käynnistymässä lukuisia tutkimuksia, joissa pyritään löytämään tehokkaimmat keinot uuden sairauden voittamiseksi.
Jarmo Oksi on paitsi infektiotautiopin professori, myös Tyksin ylilääkäri ja infektiotautien vastuualueen johtaja. Hän on siis paljon vartijana alueen koronataistelussa. Tieto uuden koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-taudista päivittyy, ja toimet sen hoitamiseksi tarkentuvat jatkuvasti.
– Tuoreimpien tietojen valossa tauti näyttää vaikuttavan kehoon monella tavalla. Esimerkiksi maailmalta on kuulunut viestejä tautiin liittyvistä hyytymishäiriöistä, mikroverisuonitukoksista ja veritulpista. Virus leviääkin keuhkojen lisäksi myös verenkiertoon. Verisuonten tulehdukset voivat puolestaan aiheuttaa kudosten vaurioita ja komplikaatioita. Covid-19 voi johtaa joskus myös bakteeri-infektioihin ja verenmyrkytykseen, Oksi listaa.
Sytokiinimyrsky ajaa kehon immuunipuolustuksen ylivireystilaan
Joidenkin covid-19-tautiin liittyvien elinten toiminnan häiriöiden ja kuolemantapausten taustalla on arveltu olevan elimistön yliampuva tulehdusreaktio, niin sanottu sytokiinimyrsky.
Sytokiinimyrskyssä keho alkaa tuottaa tulehdusvälittäjäaine sytokiineja hillittömästi, mikä johtaa kudoksia tuhoavaan tulehdusreaktioon. Nykytiedon valossa sytokiinimyrsky vaikuttaisi olevan covid-19-potilaalle jopa vaarallisempi kuin tautiin myös liittyvät keuhkokuume ja hapettumishäiriö.
Parhaillaan Oksi tutkimusryhmineen odottaa tutkimuslupaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta ja valtakunnalliselta eettiseltä toimikunnalta uuden, sytokiinimyrskyjen hoitoon liittyvän kliinisen lääketutkimuksen aloittamiseksi.
– Tutkimusryhmämme on tarkoitus aloittaa vielä tänä keväänä tutkimus, jossa selvitetään reuman hoidossa käytettävän tosilitsumabi-lääkeaineen tehoa covid-19:n hoidossa. Tosilitsumabi sitoutuu sytokiini IL-6:n reseptoriin ja hillitsee siten tulehdusreaktiota, Oksi kertoo.
Kliinisiin tutkimuksiin osallistuminen arvioidaan kulloisenkin potilaan kliinisen tilan ja taudinkuvan mukaan.
– Niiden perusteella valitaan milloin ja mitä hoitoa tutkitaan. Kliiniset tutkimukset ovat myös tiukasti säädeltyjä ja ennen niiden käynnistämistä tarvitaan aina viranomaisten hyväksyntä, Oksi huomauttaa.
Maailmanlaajuisesti käynnissä on yli 300 lääketutkimusta, joissa selvitetään pääasiassa jo olemassa olevien lääkkeiden tehoa covid-19-tautiin. Myös joitain uusia lääkeaineita on saatu kliinisiin kokeisiin. Myös Tyksin on jatkossa mahdollista osallistua globaaleihin tutkimuksiin.
Julkisuudessa paljon huomiota saaneet hoitomuodot, kuten malarialääke hydroksiklorokiini, eivät kuitenkaan Oksin arvoin mukaan toistaiseksi vaikuta vakuuttavilta.
Tutkimus lasten roolista epidemiassa käynnistymässä
Lasten infektiotautien professori, osastonylilääkäri Ville Peltola on puolestaan mukana monitieteisessä Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa, jossa seurataan 1800 vuosina 2008–2010 syntynyttä varsinaissuomalaista lasta. Lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tutkimukseen keskittyvä kohortti on tarkoitus ottaa nyt tarkasteluun myös covid-19:n näkökulmasta.
– Lasten rooli viruksen leviämisessä on laajan kiinnostuksen kohteena. Tutkimuslupia odottavassa tutkimuksessamme pyritään selvittämään, miten herkästi lapset saavat tartuntoja, kuinka tehokkaasti he niitä levittävät ja millaisia oireita he itse saavat, Peltola selittää.
Tutkimuksessa seurataan oirekyselyjen ja vasta-ainetestauksen avulla, miten tartunnat perheissä leviävät. Kohortin muodostavien, nyt 10–12-vuotiaiden, lasten lisäksi tutkimus laajenee heidän vanhempiinsa ja sisaruksiinsa.
Nykyisen käsityksen mukaan lapset eivät sairastu helposti, ovat hyvin vähäoireisia ja myös levittävät tautia heikosti.
– Vielä ei tiedetä syytä tähän, mutta sen on arveltu liittyvän lasten tehokkaaseen immunologiseen vasteeseen, tai siihen, että lapsilla virus tarttuisi solujen reseptoreihin heikommin, Peltola sanoo. Tutkimus pyrkiikin selvittämään immunologisen vasteen kehittymistä myös oireettomissa tai vähäoireisissa infektioissa.
– Tutkimus käynnistyy kesällä, mutta seurantaa jatketaan syksyllä, kun koulut alkavat. Näin pystytään kartoittamaan myös rajoitustoimien vaikutusta tartuntoihin, Peltola kertoo.
Tutkimusperheiden seuranta jatkuu vuoden ajan, mutta matkan varrelta on jo odotettavissa välituloksia.
Epidemiologiset tutkimukset kartoittavat riskitekijöitä
Tyksissä on käynnissä myös tutkimus, jossa covid-19:n riskitekijöitä selvitetään osasto- ja tehohoidossa olleiden potilaiden dataa tarkastelemalla. Tietoja verrataan niihin sairastuneisiin, jotka eivät ole joutuneet sairaalahoitoon.
Pyrkimyksenä on selvittää esimerkiksi sitä, mitkä perussairaudet altistavat vakavammille tautimuodoille. Esimerkiksi verenpainetauti, keuhkoahtaumatauti, immuunipuutostila ja joidenkin lääkkeiden käyttö voivat lisätä alttiutta sairastua vakavasti.
– Jo nyt saadun datan perusteella myös ylipaino näyttäisi olevan jopa tupakointia suurempi riskitekijä. Tämä havainto on yhteneväinen esim. Yhdysvalloista saatujen tulosten kanssa. Tyksissä osastohoidossa olleiden potilaiden painoindeksi on ollut keskimäärin 30, Oksi sanoo.
Muita yleisiä riskitekijöitä ovat olleet uniapnea, diabetes ja verisuonitaudit. Keuhkoahtaumatauti sen sijaan ei ole Tyksin aineistossa korostunut.
– Riskitekijöistä saataneen tarkempia tuloksia vasta useamman kuukauden kuluttua, kun potilasmäärä alkaa olla riittävä yhteyksien osoittamiseen, Oksi kertoo.
Myös terveydenhuollon henkilökunta tutkimuskohteena
Myös terveydenhuollon henkilökunnan tartunnoista on tärkeä saada tutkittua tietoa.
Tyksissä onkin käynnistymässä myös tutkimus, jossa seurataan henkilökunnan sairastuvuutta vasta-ainetestien avulla. Tällä hetkellä tutkitaan erityisesti covid-19-potilaiden kanssa työskenteleviä sekä lastenklinikan ja laboratorioiden työntekijöitä.
– Tämä on keskeistä jo kriittistä työtä tekevien työturvallisuudenkin varmistamiseksi, Peltola korostaa.
Teksti: Tilda Junko
