Opioidit säätelevät aivoissa mielihyvän ja kivun tunteita. Ikääntyminen, sukupuoli ja tupakointi vaikuttavat aivojen opioiditoimintaan, selviää Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkimuksesta. Tulokset auttavat ymmärtämään ihmisten välisiä eroja näiden aivotoimintojen kautta välittyvissä sairauksissa.
Aivojen opioiditoiminnan häiriöt liittyvät useisiin sairauksiin, kuten riippuvuuksiin ja kipuongelmiin.
– Tutkimuksessamme havaitsimme, että ikääntyminen, sukupuoli ja tupakointi vaikuttavat oleellisesti aivojen opioidijärjestelmän rakenteeseen. Tämä viittaa siihen, että ihmisten välillä on merkittäviä eroja opioiditoiminnassa ja sitä myöten mahdollisesti myös alttiudessa kehittää tiettyjä sairauksia, esimerkiksi mielialahäiriöitä, tutkijalääkäri Tatu Kantonen Turun yliopistosta kertoo.
Tutkimuksessa analysoitiin 204 terveen koehenkilön μ-opioidireseptorien määrä PET-keskuksessa kehitetyllä aivokuvien käsittelyohjelmalla. Aivojen sisäsyntyiset opioidit välittävät vaikutuksensa erityisesti näiden μ-opioidireseptorien kautta.
Kuva: Aivojen μ-opioidireseptorien jakautuminen ihmisen aivoissa. Lämpimämpi väri tarkoittaa enemmän reseptoreja, ja kylmempi väri vähemmän reseptoreja. Kuva on julkaistu alkuperäisenä NeuroImagessa.
– Reseptori on kuin mikroskooppinen telakka, jonne opioidi kiinnittyy ja saa aikaan aivoissa kivun lieventymistä ja nautinnon tunnetta. Yksinkertaistaen voi sanoa, että opioidit ovat tavallaan kehon omia hyvän olon lähettiläitä, Kantonen muotoilee.
Ikääntyminen lisäsi μ-opioidireseptoreita aivojen kuorikerroksessa, mutta vähensi niitä aivojen syvissä osissa. Reseptorien määrän lisääntyminen oli voimakkaampaa miehillä. Tupakointi vähensi μ-opioidireseptoreita useimmilla aivoalueilla.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että opioidireseptoreja on enemmän aivojen oikeassa kuin vasemmassa puoliskossa. Havainto voi selittää aiemmin raportoituja eroja aivopuoliskojen välillä tunteiden ja kivun käsittelyssä.
Tutkimus perustuu Turun yliopistollisen keskussairaalan ja PET-keskuksen suureen aivotietopankkiin, johon kootaan eri tyyppisiä aivokuvia laajoja analyyseja varten.
Tulokset on julkaistu korkeatasoisessa NeuroImage-tiedejulkaisussa.
Lisätietoja:
Tatu Kantonen, tutkijalääkäri, tohtorikoulutettava, Turun Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, +358 50 4911870,taskan@utu.fi
Lauri Nummenmaa, professori, Turun Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, +358 50 574 7933, latanu@utu.fi
