Asiasana: uudet teknologiat ja digitalisaatio

Juuri julkaistussa tutkimuksessa Turun yliopiston tutkimusryhmä selvitti aurinkosähkön arvoa tavalliselle kuluttajalle. Taloudellisesti kannattavinta aurinkopaneelien omistajalle oli kuluttaa itse mahdollisimman paljon aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Katon suuntaisista asennuksista etelää kohti asennetut paneelit olivat vielä kannattavimpia, mutta taloudellinen ero muihin asennussuuntiin kaventunee tulevina vuosina sähkön hinnan kehityksestä johtuen. 

Kahdeskymmenes Elias Tillandz -palkinto parhaasta turkulaisesta biotieteiden julkaisusta jaetaan vuosittaisen BioCity Symposiumin yhteydessä 29.8.2024. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi pyydetään. 

Miten vastataan kuluttajien kasvaviin odotuksiin ruuan ekologisuudesta, kasvipohjaisuudesta tai terveellisyydestä? Miten yhteiskunnat voivat turvata kestävän ruuantuotannon? Tutkijat etsivät ratkaisuja kysymyksiin, jotka uudistavat nopealla tahdilla koko elintarvikealaa. Syksyllä käynnistyy myös uusi elintarviketekniikan koulutusohjelma vastaamaan alan lisääntyvään työvoimatarpeeseen.

Kevään Frontiers of Science -seminaariohjelma on valmis. Luennot ovat torstaisin klo 12:00 BioCityn Presidentti-auditoriossa. Ennen jokaista seminaaria on tarjolla kahvia ja sämpylöitä. Esityksiä ei striimata tai tallenneta.

Älylaitteet ovat tulleet osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Teknologia voi olla tehokas työkalu matematiikan oppimisen tukemisessa, mutta sen käyttö vaatii huolellista suunnittelua. 
 

Jane ja Aatos Erkon säätiön joulukuun myöntökierroksella hakemusten käsittely painottui tekniikan aloille. Turun yliopistosta rahoituksen saivat professori Yagut Allahverdiyeva-Rinne ja professori Mika Lastusaari.

Turun yliopisto koordinoi Horisontti Eurooppa -ohjelman hanketta, jonka tavoitteena on mahdollistaa tekoälyn avulla terveystietojen tehokkaampi jakaminen ja tietoturvallinen hyödyntäminen.

Ilmastolla ja pilvillä ei voi tehdä hallittuja kokeita laboratorio-olosuhteissa. Yksittäisiä ilmakehän ilmiöitä voi tutkia myös kokeellisesti, mutta vuorovaikutusten, kokonaisuuksien ja tulevaisuuden näkymien eli esimerkiksi ilmastonmuutoksen ennustaminen on mahdollista ainoastaan niihin tarkoitetuilla matemaattisilla malleilla. Väitöskirjatutkija Jaakko Ahola tutki miten Ilmatieteen laitoksen käyttämällä pilvimallilla voidaan mallintaa tarkemmin pilvissä tapahtuvia ilmiöitä.

Turun yliopiston TurkuNLP-tutkimusryhmä ja tekoäly-yhtiö Silo AI:n kielimalleihin keskittyvän tytäryhtiö SiloGenin yhteisessä hankkeessa on ensimmäisenä askeleena kehitetty Poro-kielimallia. Poro-mallia koulutetaan kaiken kaikkiaan noin biljoonan sanan edestä, ja koulutusprosessi on nyt puolessa välissä.