Nykypäivän työelämä edellyttää monipuolista kieliosaamista. Samalla globalisaatio ja digitalisoituminen asettavat kielten osaamiselle aivan uusia haasteita. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella koulutetaan monialaisia kieliasiantuntijoita, jotka vastaavat näihin tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimuksessa monitieteisyys ja tekoälypohjaiset teknologiat ovat arkipäivää.
Valmisteilla oleva eurooppalainen lainsäädäntö ohjaa tekoälyn käyttöä tulevaisuudessa. Suomalaisyritykset haluavat varmistua tekoälyjärjestelmiensä eettisyydestä, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Turun yliopiston koordinoima AIGA-hanke kehitti tekoälyn hallintamallin, jonka avulla yritykset voivat viedä vastuullista tekoälyä käytäntöön.
Turun yliopiston tutkijat ovat jo pitkään tutkineet luonnonmineraali hackmaniitin värinvaihto-ominaisuuksia UV- ja röntgensäteilyn vaikutuksesta. Nyt tutkimusryhmä selvitti, miten synteettinen hackmaniitti reagoi radioaktiivisten aineiden säteilyyn. Tutkijat löysivät materiaalilta ainutlaatuisen ja uuden älykkään ominaisuuden, gammamuistin, jonka ansiosta hackmaniittia voidaan hyödyntää esimerkiksi säteilynilmaisimena.
Turun yliopisto ja Wärtsilä Finland Oy ovat solmineet strategisen kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on edistää osapuolten välistä monipuolista ja pitkäjänteistä yhteistyötä kestävän hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta.
Ihmemateriaaliksikin nimetyn hackmaniitin kestävyyttä selvittäneet tutkijat havaitsivat, että hackmaniitti sekä kaksi muuta tutkittua mineraalia voivat UV-säteilyn vaikutuksesta vaihtaa väriä toistuvasti, ilman että niiden rakenne kuluu tai ominaisuus heikkenee. Tulokset osoittavat, että edullinen sekä helposti valmistettava hackmaniitti on kannattava materiaali myös sen erinomaisen kestävyyden vuoksi.
MSc Azar Beiranvand tutki kokeellisen materiaalitutkimuksen alaan liittyvässä väitöstutkimuksessaan tietynrakenteisen GCMO-manganiittimateriaalin rakennetta sekä magneettisia ja sähköisiä ominaisuuksia. Tulokset osoittavat tutkittujen GCMO-ohutkalvojen toimivan myös memristoreina, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden neuromorfisissa eli aivojen toimintaa jäljittelevissä sovelluksissa.
Turun yliopiston tutkijat kehittävät kansainväliselle avaruusasemalle uutta hackmaniittiin perustuvaa dosimetria ja passiivisia detektoreita, joita on tarkoitus käyttää avaruuslennoilla materiaalien saamien säteilyannosten määrittämiseen. Vuoden kestävän tutkimusprojektin rahoittaa Euroopan avaruusjärjestö ESA.
Päätöksenteon ulkoistaminen tekoälylle ei ole enää scifiä. Maailmalta löytyy hurjiakin esimerkkejä tekoälyn kehittämisestä, mutta sen hyödyntäminen on myös arkipäivää monessa suomalaisessa yrityksessä ja organisaatiossa. Tutkijat haluavat auttaa yrityksiä, jotta ne pystyvät teettämään tekoälyllä päätöksiä vastuullisesti.
Business Finland on myöntänyt Turun yliopistolle 635 000 euron rahoituksen OCEAN-hankkeelle, jossa valmistellaan memristorimateriaaleihin liittyvän keksinnön kaupallistamista. Memristorit ovat nanomittakaavassa toimivia muistivastuksia, joita hyödynnetään erityisesti aivojen hermostoa jäljittelevissä uuden sukupolven tekoälypiireissä. Tätä neuromorfista tietojenkäsittelyä pidetään perinteisen tietokonearkkitehtuurin seuraajana.
Turun yliopistot ovat tänä syksynä aloittaneet yhteistyössä Turun Tiedepuiston kanssa yhteisen Aboa Tech Talks -webinaarisarjan, joka keskittyy uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen.