Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.
KM Hanna Laalon Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan yrittäjyydestä on tullut merkittävä osa yliopistokoulutusta 2000- ja 2010-luvuilla. Yrittäjyys yliopistokoulutuksen periaatteena, päämääränä ja opetussisältönä luo uudenlaista käsitystä akateemisesti koulutetusta ihmisestä ja muuttaa käsityksiä koulutuksen tarkoituksesta.
KM Heikki Kinnari osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, etteivät elinikäisen oppimisen ratkaistavaksi osoitetut ongelmat ole vuosikymmenten saatossa juuri muuttuneet. Sen sijaan ehdotetut ratkaisukeinot ja elinikäisen oppimisen politiikan rakentama käsitys ihmisestä ovat muuttuneet merkittävästi.
PISA-tutkimusten mallioppilaiden, suomalaisten ja korealaisten nuorten, kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Junghyun Yoonin väitöstutkimuksessa esitetään, että oppilaiden vertaissuhteet ja suhteet opettajiin muodostavat keskeisen osan heidän kouluelämän laatua koskevista näkemyksistään ja kokemuksistaan.
KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.
KM, FM Marja-Liisa Mäkelän tutkimus paljastaa, että maahanmuuttotaustaiset tytöt joutuvat käymään moninaisia neuvotteluja opettajien, ohjaajien ja perheenjäsenten kanssa koskien tyttöjen toisen asteen koulutusvalintaa. Valintoja ja tyttöjen toimijuutta värittävät etnis-kulttuuriset ja sukupuoleen sidotut rajat, jotka tyttöjen tulee ottaa huomioon eri tavoin.
MA Zhou Xingguo tarkastelee väitöstutkimuksessaan Kiinan peruskoulutuksen muutosta laadunarviointiin keskittyvien koulutusreformien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, miten koulutus on muuttunut lisääntyneessä globaalissa vuorovaikutuksessa historiallisen, kulttuurisen ja poliittisen kansallisen tradition rajoissa. Kolmesta tutkimusartikkelista koostuva väitöskirja tarjoaa uusia näkemyksiä koulutuspolitiikan muutoksen tutkimukseen.
Johanna Kortessalo-Ainasoja tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa amerikansuomalaisten siirtolaisten akkulturaatiota eli sopeutumista amerikkalaiseen yhteiskuntaan 1900-luvun alussa. Tutkimuksessa selviää, että maahanmuuttajien sopeutumista koskevat haasteet ovat olleet samansuuntaisia aikakaudesta riippumatta. Väittelijän mukaan kasvatus- ja koulutusjärjestelmillä oli ja on vieläkin erityisen suuri rooli sopeutumisessa uuteen kulttuuriin.
MA Kalypso Filippoun väitöstutkimus tarkastelee pro gradu-tutkielmien ohjausta suomalaisyliopistojen kansainvälisissä englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Tutkimuksessa selvitettiin tutkielmien ohjausprosessia, opiskelijan ja ohjaajan välistä ohjaussuhdetta sekä molempien osapuolten kokemuksia ja odotuksia ohjaukselta. Tulokset osoittavat, että ohjauksen pedagogista kehittämistä tulisi tukea enemmän.
Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa. KM Meiju Keinäsen väitöstutkimus korostaa, että oppimisympäristöjen ja -käytänteiden tulisi tukea esimerkiksi opiskelijan aktiivista roolia ja motivaatiota. Opintojen tulisi olla myös monipuolisia, kansainvälisiä ja työelämälähtöisiä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin arviointityökaluja, joita käyttämällä korkeakoulut voivat kehittää opintojaan edistämään paremmin opiskelijoiden innovaatiokykyä.