Yrittäjyyden edistäminen yliopistoissa muuttaa käsityksiä akateemisesta koulutuksesta (Väitös: KM Hanna Laalo, 28.8.2020, kasvatustiede)
KM Hanna Laalon Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan yrittäjyydestä on tullut merkittävä osa yliopistokoulutusta 2000- ja 2010-luvuilla. Yrittäjyys yliopistokoulutuksen periaatteena, päämääränä ja opetussisältönä luo uudenlaista käsitystä akateemisesti koulutetusta ihmisestä ja muuttaa käsityksiä koulutuksen tarkoituksesta.
Tutkimuksen mukaan yrittäjyys kuvataan ylikansallisessa ja kansallisessa koulutuspolitiikassa taloudellisen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä ajattelun ja käyttäytymisen mallina.
– Luottamus yrittäjyyden hyvää tekeviin vaikutuksiin on vahvaa, ja jos koulutuspolitiikan nykyistä valtavirtaretoriikkaa on uskominen, yrittäjyys edustaa melkeinpä mitä tahansa hyvää, oikeaa ja tavoiteltavaa, Laalo kuvaa.
Väitöstutkimus osoittaa, kuinka Euroopan unionin agendalla yrittäjyyden edistämistä yliopistokoulutuksessa oikeutetaan vetoamalla tietotalouden tarpeisiin.
– Akateemisesti koulutetuilta odotetaan yritteliäisyyttä niin työssä, yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa kuin henkilökohtaisessa elämässä, Laalo kertoo.
Suomalaisessa yliopistokoulutuksessa yrittäjyys näyttäytyy tutkimuksen mukaan ratkaisuna kolmeen ongelmaan. Yrittäjyyttä edistävä kielenkäyttö pyrkii uudistamaan yliopistolaitosta vetoamalla yliopistojen koulutustehtävän vääränlaisiin painotuksiin ja aikansa eläneisiin rakenteisiin, yliopistoväen vinoutuneeseen suhtautumiseen yrittäjyyttä kohtaan sekä passivoivaan ja tarpeettoman teoreettiseen opetukseen.
– Yliopistoinstituutio kuvataan rakenteeltaan, kulttuuriltaan ja pedagogiikaltaan vanhanaikaisena, jolloin yrittäjyys näyttäytyy välttämättömänä uudistusvoimana, jota ilman talous, kansalaiset tai tiede eivät tulevaisuudessa selviä, Laalo selittää.
Yrittäjyyskasvatus tuottaa akateemisia yrittäjäkansalaisia
Yliopistokoulutuksessa yrittäjyydellä ei viitata ainoastaan liiketoimintaan vaan myös laajemmin ajattelu- ja toimintatapoihin. Laalon mukaan laaja määrittely on tarkoituksellista. Kun yrittäjyydestä puhutaan sekä liiketoimintana että asenteena, siitä innostuvat erilaiset intressiryhmät ja se onnistuu puhuttelemaan massoja.
– Esimerkiksi yliopistossa kaupallinen yhteistyö yritysten kanssa ei kaikilla aloilla ole niiden perinteen tai tehtävän vuoksi luontevaa tai mielekästä. Kun yrittäjyys artikuloidaan välttämättömäksi tavaksi asennoitua työhön ja elämään yleensä, sen voi arvella tavoittavan suuremman kuulijakunnan. Samalla haetaan oikeutusta ja tehdään tilaa myös yritysyhteistyölle ja muille kaupallisille toiminnoille.
Yliopistojen yrittäjyyskoulutuksen käytännöissä opiskelijoista pyritään muotoilemaan tiedoiltaan ja kyvyiltään optimoituja, taloudellista hyötyarvoa tuottavia ja markkinoilla taidokkaasti toimivia akateemisia yrittäjäkansalaisia. Yrittäjämäinen ihminen määrittyy myös työhön ja elämään yleisemmin yrittäjämäisesti suhtautuvana yksilönä.
– Yrittäjämäistä ihmistä kuvataan riskinoton, joustavuuden, epävarmuuden sietämisen ja itsensä ylittämisen ihanteilla. Hän on voimaantunut ottamaan elämässä menestymisen omiin käsiin, Laalo kertoo.
Yrittäjyyskoulutus näyttää tutkimuksen perusteella luovan ja ylläpitävän kulttuurista käsitystä yrittäjästä mallikansalaisena. Tutkimus osoittaa yrittäjyyskoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden omaksuneen yrittäjyyttä ihannoivan puhetavan, mutta myös haastavan yrittäjyyden yksinomaan myönteiset tulkinnat saadessaan tilaa kriittiselle ilmaisulle.
– Yrittäjyyskasvatuksessa tätä tilaa vain on niukasti. Kriittiseen ajatteluun tyypillisesti liitetyssä yliopistokoulutuksessa tätä voi pitää erikoisena, Laalo sanoo.
Yrittäjyys muuttaa akateemisen koulutuksen tarkoitusta
Eri tahot Euroopan komissiosta opetus-ja kulttuuriministeriöön, Suomen Yrittäjiin ja yrittäjyysyliopistona profiloituneeseen yliopistoon neuvottelevat yrittäjyyden edistämisen päämääristä ja keinoista omista positioistaan ja intresseistään käsin. Tutkimuksen mukaan akateemisen koulutuksen tarkoitus määrittyy näissä neuvotteluissa painokkaasti talouden ja työelämän tarpeiden ehdoilla.
– Yrittäjyysajattelu ohjaa yliopistoja kohti tiukempaa käytännönläheisyyttä ja vahvempaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Hyödyllisyys, käytännönläheisyys ja työelämärelevanssi korostuvat riippumattoman tieteellisen tiedon ja teoreettisen ymmärryksen kehittämisen kustannuksella, Laalo summaa.
***
KM Hanna Laalo esittää väitöskirjansa ”Yrittäjyys akateemisena mentaliteettina. Yrittäjäminän normalisointi ja neuvottelu koulutuspoliittisessa kielenkäytössä ja yliopistokoulutuksen käytännöissä.” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.8.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Miikka Pyykkönen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Arto Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63419704321
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot 0505650287, hmlaal@utu.fi
