Asiasana: Psykologia

Psykologian tutkimus ja koulutus käynnistyi Suomessa 100 vuotta sitten, kun Turun Suomalaiseen Yliopistoon perustettiin psykologian laboratorio. Alkuvaiheen puhtaasti tieteellinen tutkimus laajeni nopeasti soveltavaan tutkimukseen. Turkulaispsykologien merkitys on ollut tuntuva muun muassa oppimisen tutkimuksessa, koulukiusaamisen vastaisten toimien kehittämisessä, liikennekäyttäytymisen opetuksessa sekä aivo-, silmänliike- ja tajunnantutkimuksessa.

Koemme unissa useammin sosiaalisia tilanteita kuin vastaavassa valve-elämässä. Psykologian maisteri Jarno Tuominen todensi ilmiön osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta. Hän esittää väitöskirjassaan myös teoreettisen viitekehyksen ilmiön ymmärtämiselle. Tutkimus paljasti myös, että sosiaalisia tilanteita kuvaavat unet ovat yleisiä jopa sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana, tosin tuolloin unissa nähtiin vähemmän vieraita ihmisiä kuin normaaliolojen unissa.

Turun yliopiston psykologian opetus ja tutkimus käynnistää 100-vuotisjuhlavuotensa kaikille avoimella luentosarjalla. Luennot ovat seurattavissa sekä yliopistolla että etänä. Sarjan avaa tiistaina 1.3. kello 17.00 professori Christina Salmivallin pitämä luento Kiusaamisen ehkäisy – saavutuksia ja haasteita.

Turun yliopistolle on myönnetty kahden vuoden välein järjestettävä Euroopan kehityspsykologian kongressi. Tapahtumaa ei ole järjestetty Suomessa aiemmin. Kongressi pidetään Turun Logomossa 28.8. –1.9.2023.

European Association of Developmental Psychology (EADP) myöntää joka toinen vuosi William Thierry Preyer Award for Excellence in Research on Human Development -palkinnon eurooppalaiselle psykologille, joka on kansainvälisesti tunnustettu omaperäisestä ja merkittävästä panoksestaan kehityspsykologian ja sen kontekstien tutkimukseen. Palkittavan henkilön tulee lisäksi olla julkaissut aiheesta ensiluokkaisia, empiiriseen tutkimukseen perustuvia julkaisuja. Tänä vuonna palkinto on myönnetty Turun yliopiston psygologian professori Christina Salmivallille.

Turun yliopiston tutkimus selvitti KiVa Koulu -hankkeen vaikutuksia lasten ja nuorten empatiaan. Tulokset osoittivat KiVa-ohjelman lisäävän empatiaa kiusattuja kohtaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa tutkimuksen koronaepidemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ).

Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen.

Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti.