Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia, selviää Turun yliopiston tekemästä Valmistuitko koronakeväänä? –kyselyn tuloksista. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret, joista moni kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen. Näille nuorille tulisi nyt järjestää heidän tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa. Yli puolet vastaajista koki itsensä ahdistuneemmaksi (52%) ja vielä useampi yksinäisemmäksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa.
Kysely suunnattiin kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Ammattiin opiskelleista lähes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut aiotusti keväällä, vastaava osuus lukiolaisista oli 3%. Ammattiin opiskelleista joka neljäs (24%) kertoi ammattiosaamisen näytön vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen.
Iso osa nuorista raportoi menettäneensä kesätyön (19%) tai muun työpaikan (9%) tai kertoi töiden muuten vähentyneen (16%) koronarajoitusten takia. Vastaajista lähes puolet (43%) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikentäneen työllistymismahdollisuuksia ja yhtä moni (34%) ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi.
Valintakoemuutokset koettiin epäreiluna
Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. etähaastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. Myös muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista. Lukiolaisista jopa kolme neljästä (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja lähes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.
Vaikeudet keskittyvät jo aiemmin tukea tarvinneille - yhteydellä opettajiin iso merkitys
Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa ja jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisotyön merkitystä opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Moni valmistunut nuori kertoi jääneensä ilman opiskelu- tai työpaikkaa syksyksi. Olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät nyt tavoittamaan nämä nuoret. Heille tulisi tarjota tukea, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy.
Myös nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyviä matalan kynnyksen palveluita tulisi kehittää edelleen ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla säilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on tärkeää kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvittää, millaisia tukitoimia ja etäopetuksen muotoja he kaipaavat. Näissä asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehkäistä nuorten ajautumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Valmistuitko koronakeväänä? -kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhmä yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. Kyselyn rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmille analyyseille. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta. INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.
