Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti. Osa oppilaista tarvitsee kuitenkin kipeästi aikuisilta apua ja tukea, ja yllättävän moni oppilaista oli helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan.
Kyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeen psykologian tutkimusryhmä. Verkossa toteutettuun kyselyyn tuli lähes 50 000 vastausta yli 400 koulusta. Kyselyllä haluttiin kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen etäopiskelun aikana. – On tärkeää, että meillä on näkemys siitä, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat kokeneet tilanteen. Saadut tulokset auttavat kouluja ja muita yhteiskunnallisia toimijoita tuen kohdentamisessa ja syksyn toimenpiteiden suunnittelussa, erikoistutkija Sanna Herkama Turun yliopistosta kertoo. Koulut saavat käyttöönsä koulukohtaiset tulokset, joiden pohjalta koulut voivat käydä oppilaiden kokemuksia läpi.
Pääosin oppilaat ovat kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Etäopiskelun hyvinä puolina oppilaat pitivät erityisesti sitä, että aikataulu on rennompi, kotona on parempi työrauha ja on opittu opiskelemaan verkon avulla. Valtaosa koki suhteiden opettajiin säilyneen hyvänä ja jopa joka kuudes koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti. Suurin osa oppilaista raportoi tehneensä kaikki tai melkein kaikki annetut tehtävät.
Etäopiskeluun liittyy myös haasteita. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikassa, vieraissa kielissä ja luonnontieteissä. Jos tehtäviä oli jäänyt tekemättä, melkein puolet vastaajista kertoi syyksi sen, että eivät tienneet mitä olisi pitänyt tehdä. Keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet olivat yhtä usein syynä tekemättä jättämiseen. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet tehtäviinsä apua huoltajilta, koulun aikuisilta tai kavereilta.
Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti ja vielä useampi kertoi riidelleensä aikuisten kanssa vähemmän. Joka kymmenes oli päivisin kotona ilman aikuista seuraa, mutta näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista. Puuttuva yhteys opettajaan tai ystävien puute olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen.
Vaikka monella on ollut ikävä luokkakavereita, 4-9 luokkalaisista jopa viidennes kertoi kuitenkin olevansa helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesikin etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. Kiusaaminen siis selvästi vaikuttaa isoon joukkoon oppilaita. Näin ollen etäopetus on tarjonnut merkittävän hengähdystauon tuhansille lapsille ja nuorille Suomessa.
Osa oppilaista tarvitsee kipeästi aikuisilta apua ja tukea. Vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin. Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas koki, ettei saanut apua. Ja vastaavasti niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, lähes puolet oli jäänyt vaille tarvitsemaansa apua.
Tulokset on koottu interaktiiviseen työkaluun, jossa on mahdollista tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten suodattimien avulla.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta. INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia parannetaan uusia interventioita kehittämällä.
