Asiasana: kirurgia

Maailman terveysjärjestö WHO:n kirurgisen tarkistuslistan käyttöönotto neurokirurgisissa leikkauksissa vähentää haavakomplikaatioita, leikkauksen jälkeisiä infektioita ja niistä johtuvia uusintaleikkauksia. Lisäksi listan käyttö parantaa kommunikaatiota ja turvallisuuskulttuuria leikkaussalissa. Tulokset käyvät ilmi LL Marjut Westmanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Vakavien synnytysrepeämien hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi on tärkeintä varhainen ja tarkka diagnoosi sekä repeämän korjauksen pettämiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen. Jaan Krissin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että uusi sakraalihermomodulaatiohoito on tehokas sulkijalihasrepeämän myöhäisvaiheen hoitovaihtoehto, ja se voi korvata korjausleikkauksen. 

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

Eturauhasen kasvainkuvantaminen on aiemmin ollut hyvin haasteellista, mutta viime vuosina yleistynyt magneettikuvaus (MRI) on osoittautunut aiempia menetelmiä, kuten ultraääntä, selvästi tarkemmaksi eturauhassyövän osoittajaksi. 

Akuutin umpilisäketulehduksen optimaalisen hoidon valinnan edellytyksenä on tarkka diagnoosi. LL Elina Lietzénin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että akuutin umpilisäketulehduksen diagnosoiminen ja erityisesti tulehduksen vaikeusasteen määritys kliinisten oireiden ja löydösten sekä laboratoriotutkimusten avulla on epävarmaa. Sen sijaan varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella (TT) saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.