Asiasana: kirurgia

Lasten ihomelanoomat poikkeavat teini-ikäisten ja aikuisten melanoomista usein ulkonäöltään, histopatologiselta alatyypiltään sekä ennusteeltaan, selviää Emma Rousin kirurgian alan väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa lasten ja teini-ikäisten melanoomien havaittiin poikkeavan aikuisten melanoomista myös BRAFV600E-, ALK- ja PD-L1-positiivisuudeltaan, ja heillä todettiin aikuisia useammin Spitzoidin alatyypin melanoomia. Vaikka ihomelanooma on lapsilla ja nuorilla harvinainen syöpäsairaus, Rousin tutkimuksessa sen esiintyvyyden todettiin noin nelinkertaistuneen vuosina 1990-2014.

LL Minna Laukkavirran väitöskirjassa kuvattiin Suomessa tapahtuneita verisuonikirurgiaan liittyviä potilasvahinkoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vahinkojen seuraukset potilaille ja arvioitiin, olisivatko potilasvahingot olleet ehkäistävissä. Tutkimuksessa arvioitiin, että lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi ollut estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin.

Turusta johdettu tutkimusryhmä on julkaissut uuden tuloksen umpilisäketulehduksen hoidosta: lievä tulehdus voi parantua itsestään. Uusin tulos ravistelee totuttua käsitystä taudista, jonka leikkaushoito on maailman yleisin kirurginen toimenpide.

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä, ja umpilisäkkeen poistoleikkaus on yleisin päivystyskirurginen toimenpide. LL Jussi Haijasen väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että suuri osa umpilisäketulehduksista voitaisiin hoitaa turvallisesti ja myös kustannustehokkaasti tablettimuotoisella antibiootilla leikkaushoidon sijaan.

Magneettiohjattu eturauhasen kuumennushoito on turvallinen menetelmä, joka tarjoaa uuden, monipuolisen hoitovaihtoehdon eturauhassyöpään sen eri vaiheissa. Tämä käy ilmi LL Mikael Anttisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä. LL Suvi Sippola selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan akuutin umpilisäketulehduksen kuvantamista sekä sen antibioottihoitoon liittyviä tekijöitä.

Peräsuolisyövän ennuste on parantunut 2000-luvun aikana merkittävästi. LL Anu Carpelan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten peräsuolisyövän hoito ja ennuste ovat viime aikoina muuttuneet. Hoitotuloksia ovat parantaneet taudin tarkempi diagnostiikka, hoidon keskittäminen ja sädehoidon kehittyminen, mutta myös entistä laadukkaampi kirurgia.

Lievemmän umpilisäketulehduksen hoito on tehokasta ja turvallista myös pelkästään tablettimuotoisella antibiootilla. Kansainvälisesti merkittävä tutkimustulos tarkoittaa, että lievä tulehdus ei mahdollisesti vaadi edes sairaalahoitoa. Tulos on jatkoa uraauurtavalle, Turusta johdetulle tutkimukselle, joka on jo lähtenyt muuttamaan umpilisäketulehduksen hoitokäytäntöjä.

Syksyn apurahahaussa Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö myönsi rahoitusta yhteensä 2,16 miljoonaa euroa, kaikkiaan 123 hankkeelle. Turun yliopiston tutkijoista 17 sai säätiön apurahan. 

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa ihmistä kärsii alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, ja määrä on nousussa väestön ikääntymisen myötä. LL Veikko Nikulainen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten tätä pahimmillaan alaraajan amputaatioon johtavaa tautia hoidetaan Suomessa 2000-luvulla.