Hyvät elintavat ovat yhteydessä onnellisuuden lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa. Elintapojen vaikutus onnellisuuteen voi motivoida elintapamuutoksiin ja hyvien elintapojen ylläpitoon.
Uusi tutkimus osoitti, että asuminen huono-osaisella asuinalueella on merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle alle kouluikäisillä lapsilla. Tutkimuksessa selvitettiin asuinalueen sosiaalisten piirteiden yhteyttä lasten painon kehitykseen yli 11 000 varsinaissuomalaisen lapsen aineistosta.
LL Jaana Jalava-Bromanin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten naisten hormonikorvaushoidon käyttöä sekä vaihdevuosioireilua kokevien psyykkistä tasapainoa. Tutkimuksessa selvisi, että varsinaisten vaihdevuosioireiden lisäksi myös psyykkinen tasapaino vaikuttaa hormonihoidon käyttöön.
Hoitava viestintä -hankkeessa pilotoidaan ja vakiinnutetaan uudenlainen vaikuttavan potilasviestinnän opetus- ja tutkimustoiminta lääketieteen ammattilaisille. Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineen toteuttama hanke käynnistyi vuodenvaihteessa ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.
Kunta-alalla työskentelevistä miehistä 35 prosenttia ja naisista 29 prosenttia jatkoi työelämässä yli varsinaisen eläkeiän, selviää Turun yliopiston Pidempään töissä -hankkeen tutkimuksissa. Sama ilmiö on havaittu aiemmin Euroopassa, turkulaistutkijat löysivät myös syyt eroihin. Miesten suurempaa todennäköisyyttä lykätä eläköitymistä selittivät niin terveyteen kuin työhön liittyvät tekijät.
Arvoperusteisen terveydenhuollon seminaarisarja käsittelee teemaa eri asiantuntijoiden puheenvuorojen kautta. Seminaarisarja järjestetään kolmena tilaisuutena joulukuun 2021 – maaliskuun 2022 välisenä aikana. Tilaisuudet järjestetään koronatilanteen vuoksi etäyhteydellä.
Influenssarokotteiden suojateho on arvioitava uudelleen vuosittain. MSc Ulrike Baum tutki väitöskirjassaan, miten influenssarokotteiden suojatehoa voidaan arvioida tehokkaasti terveydenhuollon rekisterien ja väestötietojen perusteella. Baumin tutkimuksen tulokset sisältävät lisäksi arvioita influenssarokotteiden antamasta suojasta lapsilla ja ikääntyneillä.
Aktiivisuusrannekkeiden käyttö on yleistynyt myös vanhemmissa ikäryhmissä, mutta niiden tehosta on vielä verrattain vähän tutkimuksia. Turun yliopistossa tehty tutkimus osoitti, ettei aktiivisuusrannekkeen käyttö lisännyt fyysistä aktiivisuutta juuri eläkkeelle siirtyneillä henkilöillä.
Turun yliopiston FIREA-tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien työntekijöiden psyykkinen rasittuneisuus oli suurempaa kuormittavammassa työssä ja alhaisemman sosiaalisen tuen elinympäristössä sekä näiden riskitekijöiden kasaantuessa yhtäaikaisesti. Näissä ryhmissä psyykkinen rasittuneisuus kuitenkin myös laski eniten eläköitymisen jälkeen.
Eläkkeelle siirtyminen lisää ruumiillisista ja palveluammateista eläköityvien naisten päiviin noin tunnin paikallaanoloa. Istumapainotteisista töistä eläköityvien paikallaanolon määrä ei sen sijaan muutu, mutta paikallaanolosta tulee pitkäjaksoisempaa.