Turun yliopiston FIREA-tutkimuksessa tutkittiin liikemittareiden avulla, miten koko vuorokauden aktiviteetit, eli uni, paikallaanolo, kevyt fyysinen aktiivisuus sekä reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus muuttuvat suhteessa toisiinsa eläköidyttäessä. Tulosten mukaan unen osuus kasvoi, mikä myötävaikutti fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen.
Koko vuorokauden aktiviteetit voidaan jakaa osiin, kuten uneen, paikallaanoloon, kevyeen ja reippaaseen sekä rasittavaan fyysiseen aktiivisuuteen. Yhden osan kasvattaminen johtaa väistämättä vähintään yhden toisen osan vähentymiseen, koska vuorokaudessa on tunteja rajattu määrä. Turun yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin tarkkoja liikemittareita ja sovellettiin tilastomenetelmää, jolla voidaan tutkia vuorokauden osien yhtäaikaisia muutoksia.
Fyysisistä töistä ja palvelualalta eläköityneillä sekä uni että paikallaanoloaika lisääntyivät suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen, naisilla voimakkaammin kuin miehillä. Toimihenkilöammateista eläköityneillä puolestaan ainoastaan unen osuus kasvoi, mikä heijastui sekä fyysisen aktiivisuuden että paikallaanolon vähentymiseen. Reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden vähentyminen oli suurempaa verrattuna kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen.
– Fyysisen aktiivisuuden vähentymisen taustalla on todennäköisesti työtehtäviin ja työmatkoihin liittyvän aktiivisuuden poistuminen eläköidyttäessä. Tilalle tulee jonkin verran unta ja fyysisistä töistä eläköityvillä myös paikallaanoloa, kertoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tutkijatohtori Kristin Suorsa.
Lisää reipasta ja rasittavaa liikettä eläkepäiviin
Nykytiedon valossa reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden korvaaminen millä tahansa muulla aktiviteetilla altistaa sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle.
– Tutkimuksemme perusteella eläköityvien henkilöiden tulisi pyrkiä lisäämään fyysisen aktiivisuuden määrää, erityisesti reipasta ja rasittavaa liikuntaa. Sen sijaan pitkäaikaista paikallaanoloa tulisi välttää ja istumista tauottaa jaloittelemalla, Suorsa sanoo.
Finnish Retirement and Aging study (FIREA) on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus, jonka päätarkoituksena on selvittää elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eläkkeellesiirtymisiässä. Tutkimusta johtaa kansanterveystieteen ja epidemiologian professori Sari Stenholm.
Tutkimustulokset perustuvat otokseen, jossa 551 kuntatyöntekijää käytti ranteessa pidettävää liikemittaria viikon ajan päivin ja öin aina samaan vuodenaikaan ennen ja jälkeen eläköitymisen. Liikemittari perustuu kiihtyvyyden mittaamiseen ja se mahdollistaa vuorokauden aikaisen unen, paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden mittaamisen. FIREA-tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion säätiö.
Tulokset on julkaistu International Journal of Behavioral Nutrition and Physical activity –lehdessä: https://doi.org/10.1186/s12966-022-01364-3
