Terveyssovelluksen käyttö raskausaikana voi motivoida fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Terveyssovellusta käyttivät innokkaimmin naiset, joilla on korkeampi koulutustaso ja terveellisemmät elintavat.
Syöpäsäätiö jakoi vuonna 2022 syöpätutkimukseen apurahoja ennätykselliset 7,35 miljoonaa euroa. Turun yliopiston tutkijoille apurahoja jaettiin yhteensä 680 000 euroa.
Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset ovat valinneet vuoden 2022 tutkijaksi Turun yliopiston professori emeritus Mika Scheininin. Scheinin palkittiin Lääketietokeskuksen järjestämässä Kliinisten tutkimusten foorumissa 27.10.2022 Helsingissä.
Orionin Tutkimussäätiön hallitus on myöntänyt Turun yliopiston syöpäbiologian professorille Jukka Westermarckille 100 000 palkintoapurahan. Tunnustuksella säätiö kertoo tällä kertaa palkitsevansa uransa keskivaiheilla olevia tutkijoita paitsi ansiokkaasta tutkimustyöstä myös siitä, että he ovat julkisuudessa puhuneet tutkimusrahoituksen puolesta ja näin ajaneet kaikkien tutkijoiden asiaa.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimusryhmät ovat havainneet, että syöpäsolujen sormimaiset ulokkeet auttavat muodostamaan rintasyöpäkasvaimen ympärille biologisen esteen ja siten estävät paikallisen rintasyövän leviämistä elimistöön.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on valinnut Turun Immunologiakeskuksen huippuosaamisyksiköksi. Immunologiakeskus on päässyt myös Turun yliopiston tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Keskus perustettiin vuoden 2021 lopussa.
Jane ja Aatos Erkon säätiö myöntää avustuksia korkeatasoiselle tutkimukselle, taiteelle ja kulttuurille. Avustusten käsittely painottui syyskuun myöntökierroksella lääketieteen alojen hakemuksiin. Turun yliopistosta suurimman rahoituksen sai akatemiaprofessori Olli Raitakari.
Lääketieteen opetuksessa Turun yliopistossa on otettu käyttöön kaksi erilaista oppimispelikokonaisuutta rikastamaan ja monipuolistamaan oppimista. Pelit on kehitetty yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Pelien kehittäminen aloitettiin osana MEDigi-hanketta (2018-2021).
Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista raskaana olevista naisista koki olevansa tietoisia ravintolisäsuosituksista, eivät ne aina toteutuneet käytännössä, selviää Turun yliopiston tutkimuksessa. Neljän maan vertailussa ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa ja vähiten yleistä Italiassa.
David Olivan väitöstutkimus osoitti, että nykyiset säännökset eivät suojele ihmisiä melulta. Säännökset, jotka asettavat rajoja toimistojen taustameluun, naapureiden aiheuttamaan asuinmeluun ja asuntoihin kantautuvaan liikenteen meluun, tulisi päivittää. Näissä tulisi ottaa huomioon subjektiivinen häiritsevyyskokemus, eikä äänenvoimakkuus, kuten tällä hetkellä tehdään.