Studiokaudella 1930-luvulta 1960-luvun alkuun elokuvatuotanto painottui Helsinkiin, ja Turussa käytiin vain harvoin. 2000-luvulta eteenpäin alueelle on pyritty saamaan elokuva- ja tv-tuotantoja, ja nykyään Turku näkyykin vahvemmin valkokankaalla.
Kansallisista oppimistuloksista sekä käynnissä olevasta oppimisanalytiikan tutkimuksesta ja osaamisen eriytymisen ehkäisystä keskustellaan Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin järjestämässä tilaisuudessa maanantaina 12.12.2022 klo 12.00 (Agora, XXI). Tilaisuudessa pääpuhujana on Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.
Turun yliopistolla vieraili georgialaisten yliopistojen keskusjohdon edustajia 21.-26.11. Vierailun taustalla oli yliopistojen yhteinen SQUARE-projekti, jonka pääpaino on yliopiston kolmannen tehtäväalueen kehittämisessä. Vierailulla edustajisto tutustui Turun yliopistolla tehtävään yritysyhteistyöhön ja uusien yritysten kehittämistoimiin.
Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.
MM Vanja Ljubibratić tutki väitöstutkimuksessaan tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan Hans Christian Andersenin roolia saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin kulttuurisessa vastaanotossa Tanskassa vuosina 1857–1875. Tutkimus osoittaa, että Andersenin keskeinen rooli liittyi Tanskan silloisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.
2010-luvun aikana Suomessakin yleistynyt kehopositiivisuusliike korostaa jokaisen kehon arvoa mahdollisesta ihanteista poikkeavasta koosta tai muusta ulkomuotoon liittyvästä tekijästä riippumatta. FM Kaisu Hynnä-Granberg perehtyi mediatutkimuksen alan väitöskirjassaan suomalaiseen kehopositiiviseen mediaan. Tutkimus osoitti, että kehopositiivinen media avaa mahdollisuuksia päästä kosketuksiin kehon ja sen tunteiden kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kehoihanteita suurikokoisemmille henkilöille, joiden kehoja vallitseva kulttuuri kohtelee ratkaisua vaativana ongelmana.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja tutkimuksen lippulaiva INVEST järjestivät tiistaina 29.11. seminaarin, jossa käsiteltiin lasten ja nuorten mielenterveysoireiden ja psykiatristen palveluiden käytön muutoksia koronapandemian aikana. Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin, miten ja millaisella päätöksenteolla palvelujärjestelmää tulisi hyvinvointialueilla kehittää ja miten kriisiajan oppeja voidaan hyödyntää tulevalla hallituskaudella.
Lähiympäristöllä on suuri merkitys yhteisöjen elämänlaadulle. MSc Ruslan Gunkon väitöskirjan tulokset osoittavat, että ympäristön laatu voi lisäksi toimia puskurina stressin vaikutuksille, etenkin koronopandemialle, mikä on tärkeää ajatellen niitä kielteisiä vaikutuksia, joille pienet yhteisöt altistuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että asukkaita tulisi kuntatasolla osallistaa päätöksentekoon, mikä edesauttaisi ympäristödemokratiaa.
Varsinaissuomalaisia kotihoidon toimijoita kerääntyi syyskuussa Turun yliopiston REDI SOTE -hanketiimin kutsumina ”Yhdessä asiakkaan parhaaksi – kotihoidosta tänään ja huomenna” -tilaisuuteen. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua kotihoidon tulevaisuudesta, teknologian roolista siinä sekä yhteiskehittämisen tarpeesta. Kehitettävää on kuten muuallakin, mutta kotihoidon tilanne on uutisointeja parempi ja usea asiakas on sangen tyytyväinen.
Tasavallan presidentti, ritarikuntien suurmestari on myöntänyt Turun yliopiston henkilöstölle arvokkaita kunniamerkkejä.