Lähiympäristö vaikuttaa elämänlaatuun – kunnissa potentiaalia ympäristödemokratian toteuttamiselle (Väitös: MSc Ruslan Gunko, 9.12.2022, ympäristötiede)
Lähiympäristöllä on suuri merkitys yhteisöjen elämänlaadulle. MSc Ruslan Gunkon väitöskirjan tulokset osoittavat, että ympäristön laatu voi lisäksi toimia puskurina stressin vaikutuksille, etenkin koronopandemialle, mikä on tärkeää ajatellen niitä kielteisiä vaikutuksia, joille pienet yhteisöt altistuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että asukkaita tulisi kuntatasolla osallistaa päätöksentekoon, mikä edesauttaisi ympäristödemokratiaa.
Luonnon merkitys on noussut merkittävästi viime vuosikymmeninä johtuen ilmastokriisistä, jota voidaan pitää yhtenä suurimmista uhkista koko ihmiskunnalle. Ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen eri suuruusluokissa eri puolilla maailmaa, sekä globaalien että paikallisten vaikutusten kautta. Ilmastonmuutoksen seurauksia ei vielä tunneta hyvin, mutta ennusteet huonontuvat vuosi vuodelta. Ilmastonmuutoksen käsitteleminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä, johon on sisällyttävä myös julkisen sektorin toimenpiteitä.
– Samaan aikaan on tärkeä ymmärtää näkevätkö ihmiset yhteyden ympäristö ja elämänlaadun välillä ja miten he kokevat lähiympäristönsä. Kykenevätkö ihmiset esimerkiksi tunnistamaan mahdollisia ongelmia siinä ympäristössä, jonka kanssa he ovat kosketuksissa? Kaikki muutokset eivät johda ekologiseen tuhoon tai katastrofiin, vaan ympäristön tila heikentyy usein pikkuhiljaa. Välttämättä edes päivittäin luonnon kanssa vuorovaikutuksessa olevat ihmiset eivät tunnista hiljaisempia muutoksia ympäristössä, sanoo väitöskirjatutkija Ruslan Gunko.
Väitöskirjan tavoitteena oli yhdistää objektiivisesti mitattu ympäristön laatu subjektiivisiin arvioihin ympäristön tilasta, elämänlaatuun sekä Covid-19 -pandemian aiheuttamiin vaikutuksiin ihmisille.
Tutkimus suoritettiin Raaseporissa, joka on pieni rannikkokaupunki. Raaseporille rannikkovesien tila on kriittisen tärkeää ja se myös vaihtelee Raaseporin eri osien välillä. Asukkaiden arvioita rannikkoveden tilasta mitattiin kyselylomakkeella ja sitä käytettiin indikaattorina heidän käsitykselleen ympäristön tilasta. Näitä arvioita verrattiin objektiiviseen rannikkoveden laadun mittariin.
Väitöskirjan ensimmäiset tulokset osoittivat, että yli 70 % vastaajista arvioi vedenlaadun oikeansuuntaisesti ja miltei 60 % osui arviossaan oikeaan. Tämä viittaa siihen, että asukkaiden roolia päätöksenteossa voitaisiin muuttaa ‘seuraajista’ aktiivisiksi toimijoiksi, mikä vahvistaisi kuntatason ympäristödemokratiaa.
Tulokset osoittivat samalla, että ympäristön tilan arvioinnilla oli yhteys elämänlaatuun.
– Ihmiset olivat tyytyväisempiä elämänlaatuunsa, jos heidän mielestään heidän lähiympäristönsä tila oli hyvä. Tätä psykologista efektiä ei kuitenkaan havaittu vastaajilla, joilla oli vakavia taloudellisia ongelmia, Gunko selittää.
Lähiympäristön merkitys elämänlaadulle kasvaa, kun yhteisö kohtaa globaalin tason ongelmia. Väitöskirjassaan Gunko havaitsi, että paikallinen luonto voi torjua globaalin tason stressinaiheuttajien vaikutuksia, kuten koronapandemian yhteydessä. Tulokset osoittivat, että vaikka pandemian vaikutus raaseporilaisten elämänlaatuun oli yleisesti ottaen kielteinen, ne, joiden mukaan heidän lähiympäristönsä tila oli hyvä, kokivat jopa korkeampaa tyytyväisyyttä elämäänsä pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.
Pandemia myös laukaisi muutoksia ihmisten ja luonnon välisessä suhteessa. Vastaajat, joihin pandemia oli henkilökohtaisella tasolla vaikuttanut negatiivisesti, sanoivat muuttaneensa käyttäytymistään ympäristöystävällisempään suuntaan, esimerkiksi viettämällä enemmän aikaa luonnossa, ostamalla luontoystävällisempiä tuotteita tai käyttämällä autoa vähemmän.
– Tämä on selvä merkki päättäjille, että luonto voi helpottaa maailmanlaajuisen stressitilanteen seurauksia ja että ihmiset haluavat vihreää muutosta, Gunko painottaa.
Tulokset osoittivat myös, että hyvä ympäristön tila voi tuoda ihmisille myös taloudellista hyötyä. Analysoimalla Oikotie-sivuston avoimia tietoja talojen ja vapaa-ajan asuntojen myynti-ilmoituksista, Gunko havaitsi, että sekä välittäjät että yksityiset myyjät ovat hinta-arvioissaan huomioineet rannikkovesien tilan. Tämä tarjoaa uutta näkemystä siitä, kuinka asukkaiden on mahdollista saada taloudellista hyötyä sillä, että he ovat rasittamatta lähiympäristöään.
– Lähiympäristön tilan tuoma taloudellinen hyöty voi edesauttaa luontoystävällisiä tekoja, kuten luonnonsuojelua yhteisön sisällä. Se voi myös kiinnittää paikallistason päättäjien huomion ympäristökysymyksiin sekä luoda taloudellisia keinoja lähiympäristöstä huolehtimiseen ja paikalliseen ilmastonmuutostyöhön. Tämä on ympäristödemokratiaa toiminnassa, päättää Ruslan Gunko.
***
MSc Ruslan Gunko esittää väitöskirjansa ”State of the environment as a determinant of life quality: a local scale approach” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2022 klo 12. (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXII, Vesilinnantie 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Tim Daw (Stockholm University, Ruotsi) ja kustoksena professori Jon Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ympäristötiede.
