REDI SOTE -hankkeessa yhteiskehitetään palveluja kotihoidon ja lastensuojelun asiakkaille

Tilaisuus oli osa REDI SOTE -hanketta, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämistä, yritysten liiketoimintamahdollisuuksia sekä palveluiden tasa-arvoa ja kattavuutta resurssiviisaasti. Turun yliopiston osahanke keskittyy erityisesti yhteiskehittämisen varhaiseen vaiheeseen, jossa keskeistä on eri toimijoiden välisen dialogin ja yhteisen ymmärryksen edistäminen. Lisäksi osahanke keskittyy erityisesti sosiaalialan palveluihin. Ensimmäiseksi palvelualueeksi valikoitui kotihoito. Kotihoidosta siirrytään lasten ja nuorten sosiaalipalveluihin.

Syksyn keskustelutilaisuutta edelsivät kevään 2022 kolme kehittämispilottia, jotka toivat yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat käsittelemään kotihoidon tarpeita eri näkökulmista. Osallistujat kokivat kevään pilotit antoisiksi ja toivoivat niille jatkoa. Syyskuun tilaisuus oli kaikille avoin ja keskusteluun osallistui 18 henkilöä 13 organisaatiosta. Tilaisuuden kuusi panelistia edustivat kotihoidon yhteiskehittämisen keskeisiä toimijoita: yksityisiä ja julkisia kotihoidon tuottajia, IT-yrityksiä, koulutus- organisaatioita ja poliittisia päätöksentekijöitä.

- Tavoitteenamme on tunnistaa yhteiskehittämisen varhaisen vaiheen erityispiirteitä. Alkuvuodesta tekemämme kotihoidon tarvekartoituksen ja kevään pilottien perusteella kotihoidon kohteeksi valikoitui kaikille yhteinen asiakas. Piloteissa syntynyt kokonaiskuva oli se, että oli tilanne mikä tahansa, kotihoito tekee työnsä asiakkaalle. Joka päivä. Tekemiseen liittyy kuitenkin kymmeniä eri tahoja, välineitä ja asioita. Tunnistettiin, että näistä olisi hyvä keskustella yhdessä, lehtori Antti Tuomisto tiivistää.

Syyskuun tilaisuudessa käsiteltiin kolmea kevään piloteista nostettua teemaa: virtuaalisia kotikäyntejä, digitaitoja ja kotihoidon veto- ja pitovoiman parantamista. Näiden teemojen kautta nousi esiin kolme keskeistä teemarajat ylittävää havaintoa.

Virtuaalikäyntien lisääminen

Lähes kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että virtuaalikäyntejä olisi mahdollista lisätä merkittävästi. Keskustelussa tuotiin esiin, että olisi hyödyllistä lähteä kokeilemaan virtuaalikäyntejä erilaisissa palvelutilanteissa tai mahdollisesti täydentävänä palveluna niiden asiakkaiden kanssa, jotka ovat siihen kykeneviä ja halukkaita. On selvää, ettei virtuaalinen palvelu sovellu kaikkeen ja kaikille, mutta useat asiakkaat ovat suhtautuneet siihen myönteisesti ja kokeneet virtuaalikäynneillä aitoa kohtaamista jopa enemmän kuin perinteisten käyntien aikana.

Palveluntuottajan näkökulmasta virtuaalikäyntien hyötynä on siirtymiin kuluvan ajan säästö ja mahdollisuus tarjota etäkäyntien toteuttamista esimerkiksi työntekijöille, joille fyysisesti raskas kotihoitotyö ei enää sovi, mutta osaamista ja motivaatiota löytyy. Virtuaalikäynnit voivat myös parantaa alan vetovoimaa, sillä niiden avulla voidaan tarjoa joustoa myös työntekijöille. Keskusteluun osallistujat olivat valmiita kokeilemaan virtuaalikäyntejä eri palvelutilanteissa ja keksimään uusia tapoja soveltaa väitä välineitä asiakkaan parhaaksi. He olisivat myös valmiita toimimaan ja jakamaan kokemuksiaan melko nopeallakin aikataululla, resurssitilanteesta huolimatta ja juuri sen takia.

Laitteiden saatavuuden ja osaamisen turvaaminen

Virtuaalipalveluiden hyödyntäminen edellyttää sopivia laitteita, asiakkaiden osaamista ja halua sekä työntekijöiden intoa uuteen. Esiin nostettiin ehdotus, että apuvälinelainaamo voisi olla ratkaisu laitteiden saatavuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Ratkaisu voisi vähentää asiakkaiden laitteiden käyttöön liittyviä pelkoja ja olisi myös kotihoidon työntekijöille mieleinen: heidän ei tarvitsisi tuottaa tekniikan tukipalveluita. Apuvälinelainaamo ratkaisisi mahdolliset tekniset ongelmat.

Usea ikäihminen on halukas oppimaan uutta, mutta taitojen kehittyminen vaatii aikaa. Taitoja voitaisiin edistää ikäihmisten omissa ryhmissä. Digitaitojen parantamisen lisäksi on tärkeää, että digipalveluiden saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota. Tällä hetkellä niissä on vielä selkeitä puutteita arjen käyttöä hankaloittamassa.

Tunnistettiin, että digiyhteys kotiin löytyy useimmista kodeista eli tie digipalveluille on jo olemassa. Toimiva digiyhteys luo mahdollisuuksia ja vie arkea helpottavien palvelujen ääreen, kun asiakas osaa ja haluaa niitä käyttää. Sopivat laitteet, saavutettavat palvelut ja osaaminen linkittyvät näin parempaan kotona pärjäämiseen. Voisivatko helposti saavutettavat digitaaliset palvelut siis jopa vähentää ja siirtää kotihoidon tarvetta?

Yhdessä kehittäminen

Olisi lähes välttämätöntä aloittaa erilaiset kokeilut palvelutuotannon kehittämiseksi heti tänään, sillä muuten meillä ei ole uusia palveluja tuotettavaksi huomenna. Arjen kiireiden keskellä jokaisessa työyhteisössä pitäisi pysähtyä pohtimaan, teemmekö oikeita asioita: onko jokin palvelu jäännettä menneeltä ajalta tai voisiko palvelun tuottaa toisin. Toimintojen kehittämiseen on hyvä ottaa mukaan asiakkaat ja heidän omaisensa sekä alan opiskelijat, jotka tulevat työyhteisöön usein uusin silmin ja ideoin. Yhteiskehittäminen hyödyttäisi todennäköisesti kaikkia ja sillä voisi olla positiivisia vaikutuksia myös kotihoidon imagoon ja edelleen alan veto- ja pitovoimaan.

Yksittäisissä organisaatioissa tapahtuvan kehittämisen lisäksi on tärkeää, että hyvinvointialueen eri toimijoiden välillä on aitoa yhdessä tekemistä ja eri näkökulmien hyödyntämistä. Yksityinen ja julkinen kotihoito ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja merkittävä osa kotihoidon yrityksistä on pieniä, eikä niillä ole resursseja laajaan kehittämistyöhön yksin. Yhteistyö oppilaitosten kanssa voi myös positiivisesti vaikuttaa kotihoidon veto- ja pitovoimaan.

Varhaisen vaiheen ideoista toteuttamiseen – case kotihoito

Syyskuun kotihoidon tilaisuudessa syntyi monia ideoita ja mahdollisuuksia kotihoidon asiakkaiden parhaaksi. Mikä parasta, muutoksen suuntaa etsittiin yhdessä – keskustellen ja toisilta oppien. Seuraavaksi kotihoidon toimijoiden pitäisi toteuttaa ajatuksia ja realisoida mahdollisuuksia, mikä edellyttää aktiivisia toimijoita.

- Aika usein tuo aktiivinen toimija on Joku Muu. Voisimmeko nyt kukin työntekijöinä, organisaatioina ja hyvinvointialueena olla tuo Joku Muu? Ja ryhtyä toimeen jo tänään ja yhdessä, projektitutkija Riitta Söderlund muistuttaa.

Keväällä kohteena lasten ja nuorten sosiaalipalvelut

Turun yliopiston REDI SOTE -hanketiimi siirtyy kotihoidosta lasten ja nuorten sosiaalipalveluihin. Parhaillaan käymme keskusteluja alan toimijoiden ja muiden kohderyhmien kanssa. Mitä yhtäläisyyksiä yhteiskehittämisen varhaisessa vaiheessa on näillä alueilla? Mitä eroavaisuuksia? Tavoitteena on löytää keinoja yhteiskehittämisen varhaisen vaiheen edistämiseen sosiaalipalveluiden alueella.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja tule mukaan varhaisen vaiheen yhteiskehittämisen pilottiin! Lisätietoja: Riitta Söderlund riitta.soderlund@utu.fi