Suomalaisten ”suosituin” salaliittoteoria on uskomus siitä, että Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn salamurhassa. Tähän uskoo ainakin vähän 38,4 prosenttia Turun yliopiston johtaman FINSCI-hankkeen kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista. Suosituimman koronasalaliittoteorian mukaan virus kehitettiin laboratoriossa, kotimaisista salaliittoteorioista suosituin on usko median punavihreään toimittajablokkiin.
Suomalaisten tiedepääomaa tutkivan FINSCI-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä tietokirjailija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kiviojan kanssa, ja tuloksia esitellään laajemmin Kiviojan tuoreessa tietoteoksessa ”Salaliittoteorioiden ihmemaassa”, jonka Docendo Oy julkaisee 17.3.2022. Lisäksi aineistosta valmistellaan tieteellistä julkaisua.
Kennedyn murhaan liittyvän salaliiton rinnalla muut yleiset salaliittoteoriat koskivat esimerkiksi vapaamuurareiden toimintaa liike-elämässä, tietokoneyritysten ohjelmistoihin tarkoituksella tekemiä virheitä myynnin edistämiseksi ja iPhonen käyttäjien keskustelujen luvatonta tallentamista.
Suosituin koronasalaliittoteoria liittyy viruksen oletettuun alkuperään: 24,1 prosenttia vastanneista uskoo, että virus kehitettiin alun perin laboratoriossa. Uskomuksilla huomattiin olevan yhteys halukkuuteen ottaa koronarokotus.
– Rokotuksesta kieltäytyvät ja sen suhteen empivät olivat taipuvaisempia uskomaan erilaisiin koronavirukseen liittyviin salaliittoteorioihin kuin rokotuksen ottaneet, FINSCI-konsortion johtaja, apulaisprofessori Johanna Kaakinen toteaa.
Suosituin puhtaasti suomalaisia toimijoita koskeva uskomus oli se, että suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki. Tähän uskoi noin joka viides vastaaja (19,3 prosenttia).
Erilaisten uskomusten lisäksi kyselyssä selvitettiin muun muassa vastaajien koulutustaustaa, luottamusta instituutioihin ja mediaan, poliittisia näkemyksiä, asenteita tiedettä ja tutkijoita kohtaan sekä tiedonkäsittelytyyliä ja alttiutta päättelyvirheisiin.
Kaakisen mukaan tulosten alustavan tarkastelun perusteella ne ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa.
– Tiedonkäsittelyyn liittyvillä tekijöillä, koulutustaustalla ja luottamuksella yhteiskunnallisiin toimijoihin on jo aiemmin huomattu olevan yhteys salaliittoteoria-ajatteluun. Kaikilla ihmisillä on taipumus ajatusvinoumiin, mutta kaikki ihmiset eivät hurahda hurjimpiin salaliittoteorioihin. Vaaditaan lisäksi jokin muu altistava tekijä, Kaakinen toteaa.
Tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisotannalla digi- ja väestötietoviraston osoiterekisteristä. Kysely lähetettiin 5 000 suomalaiselle ja joulukuun 2021 loppuun mennessä siihen vastasi yhteensä 1 132 henkilöä. Kiviojan kirjassa esitellyt tulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä kertyneeseen hieman pienempään aineistoon. Vastaajien ikähaarukka oli 18–76 vuotta. Vastaajista naisia oli 50,7 prosenttia, miehiä 46,6 prosenttia, muunsukupuolisia 0,8 prosenttia ja 1,9 prosenttia jätti vastaamatta sukupuolta koskevaan kysymykseen.
Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto.
