Turun yliopiston kemian laitokselle apulaisprofessoriksi siirtyvä Jovana V. Milić on saanut arvostetun tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Milić sai rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää uuden sukupolven älykkäitä ja ympäristöystävällisiä materiaaleja aurinkoenergian tehokkaampaan hyödyntämiseen ja aivojen toimintaa mallintaviin muistielementteihin.
FM Antti Äärelä kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän, jolla pystytään valmistamaan pallonukleiinihappojen ja vasta-aineiden yhdistelmärakenteita. Nämä rakenteet voivat toimia tehokkaana täsmälääkkeenä ja tutkimuksessa kehitetyllä menetelmällä voitaisiin rajata lääkkeen vaikutus täsmällisemmin haluttuun kudokseen.
MSc Vijay Gulumkar kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän, jolla pystytään parantamaan nukleiinihappoihin perustuvien lääkkeiden lääkekuljetusominaisuuksia. Menetelmän avulla voisi olla mahdollista kehittää entistä tehokkaampia täsmälääkkeitä.
Kasvit ovat kemiallisesti valtavan monimuotoisia, sillä ne tuottavat lukuisia yhdisteitä, jotka edistävät niiden kasvua, puolustautumista ja lisääntymistä. Tämän monimuotoisuuden tutkimiseen tarvitaan moderneja tutkimuslaitteita ja -menetelmiä. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa FM Marianna Manninen kehitti eri koulutusasteiden kemian opetukseen soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan havainnollistaa kasvien kemiallista monimuotoisuutta nykyaikaisten tutkimuslaitteiden avulla.
Väitöskirjatutkimuksessaan FM Asmo Aro-Heinilä kehitti menetelmiä metalloitujen oligonukleotidien, eli metalloitujen RNA- tai DNA-pätkien tarkempaan tutkimiseen. Tutkimus tuotti uutta tietoa metalloitujen oligonukleotidien ominaisuuksista, mikä voi mahdollistaa niiden käytön tulevaisuudessa lääkkeinä tai diagnostiikassa.
Väitöskirjatutkimuksessaan FM Petja Rosenqvist valmisti nukleotideja luonnollisista C-nukleosideista puolisynteettisellä eli biologisia prosesseja hyödyntävällä synteesimenetelmällä. Valmistettujen nukleotidien ja RNA-polymeraasien välisiä vuorovaikutuksia tutkimalla väittelijä kartoitti kyseisten yhdisteiden lääkinnällistä käyttökelpoisuutta ja havaitsi, että etenkin erään C-nukleosidityypin jatkokehitys voisi luoda uuden antibioottityypin.
Useiden lääkkeiden toiminta perustuu lääkeainemolekyyleihin, jotka vaikuttavat tiettyihin proteiineihin ihmisen elimistössä. Emmiliisa Vuorinen kehitti väitöstutkimuksessaan kaksi loistevalon sammutukseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää, joita voidaan hyödyntää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeainemolekyylien tunnistamisessa ja parantelussa.
FM Madhuri Hande on väitöstutkimuksessaan valmistanut DNA- ja RNA-oligonukleotideja, eli lyhyitä kyseisten nukleiinihappojen pätkiä, joissa joko ketjun päähän tai keskelle on liitetty palladasyklinen rakenne. Vastaavia rakenteita on aikaisemmin tutkittu vaihtoehtona syöpälääkkeenä käytetylle sisplatiinille, mutta niiden liittäminen osaksi oligonukleotidiketjua on onnistunut ensimmäisen kerran vasta joitakin vuosia sitten Turun yliopistossa.
Turun yliopiston ja yhdysvaltalaisen Penn State -yliopiston tutkijaryhmien yhteistutkimuksessa on selvinnyt, miten elävät organismit erottavat RNA:n rakennusosat DNA:n rakennusosista. Löydös mahdollistaa uusien viruslääkkeiden suunnittelun. Tutkimusartikkeli julkaistiin korkeimman julkaisuluokan Nature Communications -lehdessä.
FM Salla Lahdenpohja tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia valmistusmenetelmiä PET-merkkiaineille. Työssä kehitettiin myös uusi merkkiaine, jota voidaan käyttää esimerkiksi Alzheimerin taudin tutkimiseen.