Asiasana: eksaktien tieteiden tohtoriohjelma (EXACTUS)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimus tuo uutta tietoa kvasaarien syntytavasta (Väitös 11.6.2024, MSc Maria Stone, tähtitiede)

Kvasaarit ovat äärimmäisen kirkkaita galakseja, joiden valo syntyy, kun sen keskustassa oleva supermassiivinen musta aukko syö sitä ympäröivää kosmista kaasua ja pölyä. Aiemman teorian mukaan kvasaari ja sen valolähteenä toimiva musta aukko syntyy galaksien törmätessä toisiinsa, mutta Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että kvasaari voi syntyä myös ilman galaksien välistä vuorovaikutusta.

Kasvitanniinit estävät tehokkaasti bakteerikantojen kasvua (Väitös: FM Valtteri Virtanen, 29.9.2023, kemia)

Väitöskirjatutkija tutki esimerkiksi kasvien lehdistä, hedelmistä ja marjoista löytyviä yhdisteitä, joilla on virusten ja bakteerien kasvua hillitseviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvitanniinien vaikutusta esimerkiksi E. coli ja S. aureus -bakteerikantoihin, ja havaittiin että etenkin mesiangervon ja vadelman tanniinit estivät tehokkaasti bakteerien kasvua.

Väittelijä tuotti uutta tietoa materiaaleista bioyhteensopivaan energian varastointiin (Väitös: FM Lauri Marttila, 16.12.2022, kemia)

Bioyhteensopivia tai jopa biohajoavia elektronisia laitteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostiikassa tai ympäristöanalytiikassa. Laitteiden kehitys vaatii kuitenkin materiaalitutkimusta. FM Lauri Marttila tutki väitöskirjatutkimuksessaan materiaaleja, joita voidaan potentiaalisesti käyttää energian varastointiin näiden bioyhteensopivien tai biohajoavien laitteiden voimanlähteissä.

Uudenlaisia tietokoneita kohti memristorien avulla (Väitös: FM Ville Lähteenlahti, 12.12.2022, fysiikka)

05.12.2022

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.

Uudenlaisia tietokoneita kohti memristorien avulla (Väitös: FM Ville Lähteenlahti, 12.12.2022, fysiikka)

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.

Syövän ennustaminen matemaattisilla malleilla (Väitös: FM Anni S. Halkola, 2.12.2022, sovellettu matematiikka)

Syöpä on yksi yleisimmistä kuolinsyistä ja siksi sen tutkimiselle onkin suuri tarve. Erityisesti eri hoitojoen vaikutusten ja potilaan selviytymisen ennustaminen on tärkeää, kun tehdään henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia. Tällaiseen ennustamiseen voidaan hyödyntää matemaattista mallintamista ja regressioanalyysiä. Väitöstutkimuksessaan FM Anni Halkola kehitti erilaisten matemaattisten lähestymistapojen avulla ennustamismalleja syövän käyttäytymiselle, hoitovasteille ja potilaan selviytymiselle.

Voimakkaasti magnetisoitujen neutronitähtien röntgensäteilyn tutkiminen lisää ymmärrystä näistä arvoituksellisista tiiviistä kappaleista (Väitös: MSc Armin Nabizadeh, 4.11.2022, tähtitiede)

Väittelijä tutki neljän röntgenpulsarin röntgensäteilyä niiden eri aktiivisuusvaiheissa. Lukuisten eri satelliittien tuottaman datan avulla väittelijä pystyi määrittämään pulsareiden tärkeimmät fysikaaliset ominaisuudet. Tutkimus lisää ymmärrystämme neutronitähtien ja äärimmäisten olosuhteiden fysiikasta.