Asiasana: eksaktien tieteiden tohtoriohjelma (EXACTUS)

Kvasaarit ovat äärimmäisen kirkkaita galakseja, joiden valo syntyy, kun sen keskustassa oleva supermassiivinen musta aukko syö sitä ympäröivää kosmista kaasua ja pölyä. Aiemman teorian mukaan kvasaari ja sen valolähteenä toimiva musta aukko syntyy galaksien törmätessä toisiinsa, mutta Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että kvasaari voi syntyä myös ilman galaksien välistä vuorovaikutusta.

Väitöskirjatutkija Juuso Laitila analysoi yli 300 eri punaviiniä ja kehitti uuden menetelmän, jolla voidaan havaita entistä tarkemmin viinin väriaineiden koostumus.
 

Väitöskirjatutkija tutki esimerkiksi kasvien lehdistä, hedelmistä ja marjoista löytyviä yhdisteitä, joilla on virusten ja bakteerien kasvua hillitseviä ominaisuuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvitanniinien vaikutusta esimerkiksi E. coli ja S. aureus -bakteerikantoihin, ja havaittiin että etenkin mesiangervon ja vadelman tanniinit estivät tehokkaasti bakteerien kasvua.

FM Elmeri Rivasto tutki väitöstutkimuksessaan korkean lämpötilan suprajohtavia ohutkalvoja. Tutkimuksessa onnistuttiin tehokkaasti optimoimaan materiaalien ominaisuuksia ja kehittämään suprajohtavia ohutkalvorakenteita, joita on mahdollista soveltaa eri aloille. 

Bioyhteensopivia tai jopa biohajoavia elektronisia laitteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostiikassa tai ympäristöanalytiikassa. Laitteiden kehitys vaatii kuitenkin materiaalitutkimusta. FM Lauri Marttila tutki väitöskirjatutkimuksessaan materiaaleja, joita voidaan potentiaalisesti käyttää energian varastointiin näiden bioyhteensopivien tai biohajoavien laitteiden voimanlähteissä.

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.

Digitaalisen tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on kannustanut tutkijoita kehittämään uusia tapoja tallentaa ja käsitellä tietoa. Yksi lupaavimmista uusista lähestymistavoista ovat neuromorfiset laitteet, jotka perustuvat biologisien neuroverkkojen jäljittelyyn. Väitöskirjassaan Ville Lähteenlahti tutkii memristoreita – neuromorfisien laitteiden rakenneosasia, joita voidaan käyttää sekä tiedon tallentamiseen, että laskutoimitusten suorittamiseen.

Syöpä on yksi yleisimmistä kuolinsyistä ja siksi sen tutkimiselle onkin suuri tarve. Erityisesti eri hoitojoen vaikutusten ja potilaan selviytymisen ennustaminen on tärkeää, kun tehdään henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia. Tällaiseen ennustamiseen voidaan hyödyntää matemaattista mallintamista ja regressioanalyysiä. Väitöstutkimuksessaan FM Anni Halkola kehitti erilaisten matemaattisten lähestymistapojen avulla ennustamismalleja syövän käyttäytymiselle, hoitovasteille ja potilaan selviytymiselle.

MSc Debangana Baruah käsitteli matematiikan alan väitöskirjassaan minimointiongelmia ja yhtälöitä, jotka liittyvät kuvankäsittelyyn ja siinä satunnaisen kohinan poistamiseen kuvasta.

Väittelijä tutki neljän röntgenpulsarin röntgensäteilyä niiden eri aktiivisuusvaiheissa. Lukuisten eri satelliittien tuottaman datan avulla väittelijä pystyi määrittämään pulsareiden tärkeimmät fysikaaliset ominaisuudet. Tutkimus lisää ymmärrystämme neutronitähtien ja äärimmäisten olosuhteiden fysiikasta.