MSc Vijay Gulumkar kehitti väitöskirjatutkimuksessaan menetelmän, jolla pystytään parantamaan nukleiinihappoihin perustuvien lääkkeiden lääkekuljetusominaisuuksia. Menetelmän avulla voisi olla mahdollista kehittää entistä tehokkaampia täsmälääkkeitä.
Kasvit ovat kemiallisesti valtavan monimuotoisia, sillä ne tuottavat lukuisia yhdisteitä, jotka edistävät niiden kasvua, puolustautumista ja lisääntymistä. Tämän monimuotoisuuden tutkimiseen tarvitaan moderneja tutkimuslaitteita ja -menetelmiä. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa FM Marianna Manninen kehitti eri koulutusasteiden kemian opetukseen soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan havainnollistaa kasvien kemiallista monimuotoisuutta nykyaikaisten tutkimuslaitteiden avulla.
Satelliitein tehtävät röntgenhavainnot avaruuden kohteista rakentavat kokonaiskuvaa maailmankaikkeudestamme ja sen perustavanlaatuisista voimista. Väittelijä tarkasteli tutkimuksessaan useita eri neutronitähtiä ja havaitsi, että kahdella niistä neutronitähden magneettikentän rakenne on luultua monimutkaisempi. Lisäksi väittelijä havaitsi ensimmäistä kertaa neutronitähdellä poikkeuksellisen pyörimissuunnan.
MSc Azar Beiranvand tutki kokeellisen materiaalitutkimuksen alaan liittyvässä väitöstutkimuksessaan tietynrakenteisen GCMO-manganiittimateriaalin rakennetta sekä magneettisia ja sähköisiä ominaisuuksia. Tulokset osoittavat tutkittujen GCMO-ohutkalvojen toimivan myös memristoreina, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden neuromorfisissa eli aivojen toimintaa jäljittelevissä sovelluksissa.
Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa FM Maria Jaakkola vertaili ja kehitti laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan seuloa hyödyllistä tietoa laajoista geenien aktiivisuutta kuvaavista data-aineistoista.
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkitaan klassisten yhteenlaskuongelmien, Goldbachin konjektuurin ja Waringin ongelman, muunnelmia. Käyttämällä alan uusimpia menetelmiä väitöskirjassa parannetaan merkittävästi tunnettuja tuloksia tutkittuihin yhteenlaskuongelmiin.
Väitöskirjatutkimuksessaan FM Asmo Aro-Heinilä kehitti menetelmiä metalloitujen oligonukleotidien, eli metalloitujen RNA- tai DNA-pätkien tarkempaan tutkimiseen. Tutkimus tuotti uutta tietoa metalloitujen oligonukleotidien ominaisuuksista, mikä voi mahdollistaa niiden käytön tulevaisuudessa lääkkeinä tai diagnostiikassa.
FM Esa Sahla tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa tunnettua algoritmisesti ratkeamatonta Postin vastaavuusongelmaa. Tutkimuksessaan Sahla esittää ongelmalle uusia muunnelmia ja soveltaa sitä muiden ongelmien ratkeamattomuuden osoittamiseen.
FM Salla Valtonen kehitti uudenlaisen menetelmän proteiinien välisten vuorovaikutusten havaitsemiseen. Menetelmän vahvuuksia ovat yksinkertainen toteutus, mahdollisuus käyttää hyvin pieniä proteiinimääriä ja menetelmän soveltuvuus useiden eri proteiinien tutkimiseen.