Asiasana: psykologia

KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen parista on valittu Vuoden KiVa-koulu jo vuodesta 2010. Vuoden 2019 KiVa-kouluksi on valittu Porokylän koulu Nurmeksesta. Valinnassa kiinnitettiin huomiota Porokylän koulun pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen kiusaamista ehkäisevään työhön. Koulun rehtori Katja Tolvanen ja luokanopettaja Pirjo Turunen osallistuvat vertaiskouluttajien ominaisuudessa myös KiVa on the Road -koulutuskiertueelle kuluvan syyslukukauden aikana.

Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin.

Suurin osa pikkukeskosena syntyneistä lapsista kehittyy ja oppii ikätovereiden tavoin, mutta keskosena syntyminen on edelleen riski heikommalle kognitiiviselle kehitykselle sekä koulusuoriutumisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksille. Anna Nyman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan 2000-luvun alussa pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä ja arjen toimintakykyä 11 vuoden iässä.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että äidin ahdistusoireilu raskausaikana ja masennusoireilu lapsen syntymän jälkeen olivat yhteydessä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutuksen laatuun lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan jo äidin raskaudenaikaisella ahdistusoireilulla on yhteyttä äidin tapaan olla vuorovaikutuksessa vauvan kanssa synnytyksen jälkeen. 

Suomalaisten lukuharrastuksen hiipuminen ja lukemisen hyödyllisyys ovat puhuttaneet viime päivinä mediassa. Psykologian tohtori Tuomo Häikiö kertoo, miksi lukeminen on tärkeää. 

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen ja UC Irvine -yliopiston yhteishanke osoitti, että vanhemman vuorovaikutuksen ennustettavuudella on vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimus julkaistiin merkittävässä EBioMedicine-tiedejulkaisussa.

Tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen aivotoiminnassa erityispiirteen, joka liittyy vihan tunteen kokemiseen unennäon aikana. Tutkimustulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin unissa koettujen tunteiden hermostollista taustaa.

Tunteet ohjaavat elämäämme paljon voimakkaammin kuin kuvittelemme. Näin toteaa Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Lauri Nummenmaa, jonka tuore teos Tunnekartasto kertoo, mitä ovat tunteet, miten tunteet ohjaavat meitä toimimaan tietyllä tavalla ja miten tunteet tekevät meistä ihmisiä.

Tuore teos Dreams: Understanding Biology, Psychology, and Culture pureutuu kokonaisvaltaisesti unien näkemiseen.