Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen ja UC Irvine -yliopiston yhteishanke osoitti, että vanhemman vuorovaikutuksen ennustettavuudella on vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimus julkaistiin merkittävässä EBioMedicine-tiedejulkaisussa.
On jo pitkään tiedetty, että lapsen perusturvallisuus ja kyky tunteiden säätelyyn vaativat rakentuakseen riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen. Vuorovaikutuksen laadun merkitys korostuu ensimmäisten vuosien aikana, jolloin lapsen aivot ovat vielä erityisen herkät ympäristön vaikutuksille. Vuorovaikutuksen ja ympäristön riittävän ennustettavuuden onkin ajateltu olevan yksi tärkeä tekijä pienen lapsen aivojen kehityksessä.
Uusi tutkimusmenetelmä auttaa arvioimaan vuorovaikutusta
Nyt julkaistussa Turun yliopiston ja kalifornialaisen UC Irvine -yliopiston yhteistutkimuksessa hyödynnettiin aivan uudenlaista vuorovaikutuksen arviointimenetelmää. Professori Elysia Poggi Davisin ja professori Tallie Z. Baramin tutkimusryhmineen kehittämällä arviointimenetelmällä (Estimation of Behavioral Entropy Rate) vanhemman vuorovaikutussignaalien ennustettavuutta voidaan tutkia mikrotasolla.
– Menetelmän avulla lasketaan objektiivisesti, koneoppimismalleihin pohjautuen, miten ennustettavia vuorovaikutusmalleja vanhemman yksittäisistä vuorovaikutussignaaleista muodostuu. Menetelmän kehitystyö pohjautuu eläintutkimuksiin, joissa osoitettiin vuorovaikutussignaalien ennustettavuuden olevan yhteydessä poikasten aivojen kehitykseen, Poggi Davis kertoo.
Vuorovaikutussuhteen ennustettavuus vaikuttaa myönteisesti lapsen itsesäätelyyn
Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että vanhemman vuorovaikutussignaalien parempi ennustettavuus vauvavaiheessa on yhteydessä lapsen parempaan itsesäätelykapasiteettiin eli kykyyn ohjata ja säädellä omaa toimintaansa ja tunteitaan.
– Toisin sanoen vanhemman vaikeasti ennustettava tai katkeileva vuorovaikutus oli yhteydessä lapsen heikompaan itsesäätelyyn. Sama tulos löydettiin sekä turkulaisessa että kalifornialaisessa aineistossa eri-ikäisillä lapsilla huolimatta aineistojen välisistä sosio-ekonomisista ja kulttuurisista eroista, apulaisprofessori Riikka Korja Turun yliopistosta selittää.
Tutkimus tukee ajatusta siitä, että varhaisvaiheessa olisi tärkeää tarjota vauvalle rauhallisia ja katkeilemattomia vuorovaikutushetkiä riittävän usein.
– Pienten lasten vanhemmille tulisi järjestää kaikki mahdollinen tuki kuormittavien stressitekijöiden vähentämiseksi. Vanhemman oma säätelykyky ja mahdollisuus asettua vauvaperhearkeen on sidoksissa sen hetkiseen elämäntilanteeseen, Korja lisää.
Ympäristön ennustettavuuden merkityksen tutkiminen on erityisen tärkeää nykypäivänä, kun vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta uhkaavat yllättävien keskeytysten riskit esimerkiksi jatkuvan online-tilassa olemisen vaatimusten sekä kiireiseen elämään liittyvien stressitekijöiden vuoksi.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Osana hanketta toimii kehityspsykologinen osatutkimus, jossa tämä tutkimus toteutettiin.
Alkuperäisartikkeli: E.P. Davis, R. Korja, L. Karlsson, et al., Across continents and demographics, unpredictable maternal signals are associated with children's cognitive function, EBioMedicine.
