Asiasana: Euroopan ja maailman historia

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös suomalaiset ovat osallistuneet kolonialistisiin toimiin. Uusi kokoomateos tarkastelee suomalaisten koloniaalista osallisuutta merten takana sekä kulttuurista kolonialismia kotimaassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Tutkijoiden mukaan teos tuo tervetullutta historiallista tutkimustietoa suomalaisten toiminnasta erilaisissa koloniaalisissa konteksteissa ja haastaa ajatuksen suomalaisten koloniaalisesta viattomuudesta.

Tartuntatautien historia on yhtä pitkä kuin ihmisen ja eläimen yhteiselo. Tämän viikon Tiedelinjan lähetyksessä sukellettiin tartuntatautien historiaan. Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari.

Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa kysytään, miten tekomme ja tekemättä jättämisemme tänään vaikuttavat maailmaan ja ihmiskuntaan huomenna. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 22.–24.8. ja sen teema on ”Burden/Skuld”.

Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen tutkijat ovat toteuttaneet osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa tutkimuskatsauksen, jossa tulkitaan uudelleen kaupungin kehitystarinaa pääkaupunkiaseman menettämisen 1812 ja vuoden 1827 palon jälkeen.