Turun 1800-lukua leimasi kansainvälisyys
Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen tutkijat ovat toteuttaneet osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa tutkimuskatsauksen, jossa tulkitaan uudelleen kaupungin kehitystarinaa pääkaupunkiaseman menettämisen 1812 ja vuoden 1827 palon jälkeen.
Tutkimuskatsaus nostaa esiin kansainvälisen kaupungin, jossa muodostettiin talouden ja kulttuurin välityksellä tiiviit yhteydet Eurooppaan ja jopa muualle maailmaan. Maahanmuuttajat toivat Turkuun uusia vaikutteita ja ideoita.
– Turun menestys esimerkiksi tupakka- ja koneteollisuuden, laivanrakennuksen ja vakuutusmarkkinoiden alueella loi paljon kontakteja, joita hyödynnettiin myös kulttuuria ja sivistystointa kehitettäessä, yleisen historian yliopistonlehtori Janne Tunturi kertoo.
Turun suhteet Tukholman alueeseen säilyivät vahvoina, mutta niiden lisäksi kontaktit Isoon-Britanniaan ja Itämeren alueeseen tiivistyivät.
Tutkijoiden näkökulmasta Turun kehitys vertautuu Hampurin, Manchesterin ja Lyonin kaltaisiin kaupunkeihin, jotka niin ikään kehittyivät aktiivisiksi ja merkittäväksi ylirajaisiksi toimijoiksi suhteellisen heikosta valtiollisesta asemasta huolimatta.
Tutkimuskatsaus perustuu syksyllä 2016 käynnistyneen hankkeen “Valtiollisen historian marginaalista kansainvälisen talous- ja kulttuurielämän aktiiviseksi toimijaksi – Turku 1812–1917” ensimmäisiin tuloksiin. Hankkeessa on tarkasteltu Turkua ns. transnationaalisesta näkökulmasta, joka korostaa ylirajaisia verkostoja sekä ei-valtiollisia ja epävirallista valtaa käyttäneitä toimijoita.
Lue tutkimuskatsaus:
Janne Tunturi, Taina Syrjämaa, Saara Penttinen ja Jan Helenius: Modernin kynnyksellä: Turku kansainvälisissä talouden ja kulttuurin verkostoissa 1800-luvulla. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 1/2017.
Aiemmin tästä aiheesta:
>> Tutkijat etsivät kuvia, tekstejä ja esineitä 1800-luvun Turusta
JM
Kuva: Wikimedia Commons