Aboagora-tapahtumassa ruoditaan menneisyyden taakkaa ja yksilön vastuuta
Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa kysytään, miten tekomme ja tekemättä jättämisemme tänään vaikuttavat maailmaan ja ihmiskuntaan huomenna. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 22.–24.8. ja sen teema on ”Burden/Skuld”.
Aboagoran ensimmäisenä päivänä kuultiin Claes Anderssonin ja Julia Korkmanin luento muistin ja menneisyyden taakasta ihmisen elämässä. Luentonsa lopuksi Andersson ja Korkman esittivät musiikkia levyltään Kvar i mig. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.
Aboagorassa on vuosina 2016–2018 käsitelty teemaa "The Threads of Fate". Jokainen vuosi on omistettu yhdelle nornalle, muinaispohjoismaisen mytologian kohtalonjumalattarelle. Urðrin (kohtalo/menneisyys) ja Verðandin (tuleminen/nykypäivä) jälkeen vuorossa on Skuld, jonka nimi tarkoittaa taakkaa tai velkaa.
– Skuld on tulevaisuuden norna, ja tänä vuonna kysymmekin, miten tekomme ja tekemättä jättämisemme tänään vaikuttavat huomisen maailmaan ja ihmiskuntaan. Mikä on meidän vastuumme, mitä voimme muuttaa ja mitä on jo päätetty puolestamme esimerkiksi kohtalon, luonnonlakien, uskonnon, yhteiskuntarakenteiden tai perinnöllisyyden kautta, Aboagora-työryhmän jäsen, Donner-instituutin johtaja Ruth Illman kuvailee.
Tulevaisuutta ja menneisyyden taakkaa tarkastellaan Aboagorassa muun muassa muistin, ekologian, kulttuuriperinnön ja etiikan näkökulmasta.
– Skuldin vaikutuspiiriin kuuluvat muun muassa mielenterveyteen, ilmastonmuutokseen, yhteiskunnan utopioihin ja dystopioihin sekä sodan- ja väkivallanjälkeisiin sovintoprosesseihin liittyvät asiat. Vaikka tämän vuoden teema toi tuntua raskaalta ja synkältä, uskon, että löydämme keskusteluista myös valoisia, voimaannuttavia ja inspiroivia näkökulmia, Illman toteaa.
Luentoja menneisyyden taakasta, dystopioista, väkivallasta ja sovinnon mahdollisuudesta
Aboagora-tapahtuma rakentuu yleisölle avoimista Agora-luennoista sekä erilaisista työpajoista ja taiteellisista esityksistä.
Yleisölle avoimet Agora-luennot jatkuvat torstaina, jolloin Turun yliopiston tutkijat Kimi Kärki, Albion Butters ja Pertti Grönholm tarkastelevat teatterillisia elementtejä sisältävässä esityksessään ”Dystopia: the Burden of Truth” dystooppista televisioviihdettä, totalitaarista populaarimusiikkia ja uskonnollista symboliikkaa Euroopan populistisissa liikkeissä.
– Aboagoran teema innoitti meitä pohtimaan dystopioden ja nykyisen audiovisuaalisen mediakulttuurin yhtäläisyyksiä. Totuuden jälkeinen aika, somekuplat ja äärioikeiston marssit tuntuvat edelleen tulevan kuin Margaret Atwoodin, Aldous Huxleyn, George Orwellin tai Philip K. Dickin kynästä. Elämmekö satiirissa, Kärki kysyy.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta käsittelee Agora-luennossaan perjantaina sukupolvet ylittävää väkivallan traumaa ja sovinnon mahdollisuutta sisällissodan päätyttyä luennossaan ”The Burden of Transgenerational Memory”.
Aboagora-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Turun yliopisto, Åbo Akademi sekä Åbo Akademin säätiö ja sen yhteydessä toimiva Donner-instituutti. Tapahtuma on englanninkielinen.
Humanistinen tiedekunta palkitsi Aboagora-tapahtuman vuoden 2017 humanistiteko -kunniamaininnalla keväällä 2018.
MV