Asiasana: suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että saamenkielisen väestön elinkeinot olivat rautakaudella luultua monipuolisemmat. FM Minerva Pihan arkeologiaa ja kielitiedettä yhdistävä tutkimus osoitti, että Keski-Skandinavian alueella asunut saamenkielinen väestö harjoitti karjanhoitoa jo ennen poropaimentolaisuuden syntyä 700-luvulla. Tutkimus osoitti myös, että arkeologian ja kielitieteen yhdistämisestä on apua kielihistoriallisen aineiston ajoituksessa.

Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä puhuttiin meemeistä.

Suomen Akatemia on valinnut viisi tutkimuskonsortiota rahoitettaviksi Digitaalisten ihmistieteiden eli DIGIHUM-akatemiaohjelman toisessa vaiheessa. Turun yliopistosta johdetaan kahta uutta konsortiota ja lukuisia osahankkeita kolmesta eri hankekokonaisuudesta.

Suomalais-ugrilainen kielentutkimus ja kansainvälinen fennougristiikan opetusverkosto COPIUS (Community of Practice in Uralic Studies) järjestävät Turun yliopistossa marin kieleen ja kulttuuriin keskittyvän kesätyöpajan 10.–14.6. Verkostoon kuuluu yhdeksän partneria: Turun lisäksi Wienin, Münchenin, Hampurin, Budapestin, Szegedin, Uppsalan, Tarton ja Helsingin yliopistot.

Turun yliopistossa väittelevä Harri Uusitalo tarkasteli väitöstutkimuksessaan 1600-luvulta peräisin olevaa tekstikokoelmaa, Aitolahden koodeksia, ja erityisesti siihen sisältyvää suomenkielistä lakitekstiä. Aitolahden koodeksin tutkimus valaisee vanhojen lakikäsikirjoitusten kopiointiperinteen lisäksi myös sitä, millä tavalla lakikieli erosi saman aikakauden uskonnollisesta kielestä. Koodeksin kirjoittajaa jäljitettiin rikostutkimuksen keinoin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kahdeksalle korkeakoululle 2,57 miljoonaa erityisavustuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kouluttamiseen ja ohjaukseen. Turun yliopistolle myönnettiin 224 000 euroa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja kieliklinikkaan.

Kun lääkärillä ja potilaalla on eri äidinkieli ja erilainen kulttuurinen tausta, yhteisymmärrystä pyritään turvaamaan erilaisin kielellisin ja kehollisin keinoin. Puhetta selkeytetään ja havainnollistetaan eleillä ja ymmärtämistä varmistetaan selittämällä. Samaan aikaan kieli- ja kulttuurieroihin suhtaudutaan kuitenkin arkaluonteisina asioina: ymmärrysongelmia ei mielellään nosteta esiin, jotta keskustelukumppani ei joutuisi kasvoja uhkaavaan tilanteeseen.