Volgan alueen kielten tutkimusyksikön tutkimus suuntautuu tämän alueen suomalais-ugrilaisiin kieliin mariin, mordvaan ja udmurttiin. Tutkimme näiden kielten rakennetta ja historiaa sekä niiden suhdetta alueen turkkilaisiin kieliin, erityisesti tataariin ja tšuvassiin. Hankkeissa toimimme yhteistyössä Marin, Mordvan ja Udmurtian yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Tutustu Volgan alueen kielten tutkimusyksikön tutkimukseen
Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö osallistuu Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena lisätä aineistojen näkyvyyttä keräämällä ne yhteen ja luomalla yhteinen käyttäjäportaali, joka mahdollistaa kielitieteelliset haut. Hanke on saanut yliopistolta rahoituksen, joka tutkimusyksikön aineistojen osalta kattaa vuodet 2019–2021. Tarkoitus on yhtenäistää eri kieliä sisältävien korpusten muotoa sekä lisätä aineistoihin metatietoja ja kieliopillista annotointia.
Koko hankkeen johtaja on dos. Tommi Kurki, ja Volgan alueen kielten tutkimusyksikön osuudesta vastaa FT Jack Rueter.
Hankkeen tavoitteena on laatia englanninkielinen, kielitypologisen tutkimuksen tulokset huomioon ottava ja muillekin lingvisteille kuin fennougristeille helposti avautuva tieteellinen kielioppi.
Pohjaksi otetaan emeritusprofessori Alho Alhoniemen vuonna 1985 julkaisema Marin kielioppi, jonka aineisto käydään läpi, täydennetään ja muokataan uudemmissa kieliopeissa käytettävän esitystavan mukaiseksi. Kirjaan lisätään syntaksia käsittelevä luku.
Uutta kielioppia laatii tohtorikoulutettava Silja-Maija Spets. Turkulaisina asiantuntijoina Sirkka Saarinen ja Arto Moisio, niittymarilaisena asiantuntijana dos. Oleg Sergejev (Joškar-Ola) ja vuorimarilaisena asiantuntijana apulaisprof. Nadežda Krasnova (Joškar-Ola).
Projektissa tutkittiin ersän ja mokšan kirjakielen kehitystä vuosina 1920–2008 julkaistujen sanomalehtitekstien perusteella. Tutkimusaineistona olivat ensisijaisesti mordvalaisten sanomalehtien vanhojen vuosikertojen mikrofilmit, joita on täydennetty nykykirjakielten aineistolla.
Tutkimuksessa vertailtiin eri aikakausilta olevien lehtiartikkelien kieltä. Tarkastelun kohteena olivat ensisijaisesti kielelliset ilmiöt, mutta huomiota kiinnitettiin myös tekstien sisältöön ja niiden tuottamisen ajankohdan sosiolingvistiseen ja poliittiseen kontekstiin.
Hanketta johti Jorma Luutonen, ja siinä olivat mukana mordvalaisten puolelta ersäläinen prof. Mihail Mosin ja mokšalainen dos. Valentina Štšankina.
Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö julkaisi vuonna 2016 Tataarilais-suomalaisen sanakirjan, jossa on Venäjällä puhuttavan kazanintataarin lisäksi myös suomentataarilaista sanastoa. Sanakirjan tekijät olivat Arto Moisio ja Okan Daher. Välittömästi kirjan valmistuttua aloitettiin valmistelut suomalais-tataarilaisen sanakirjan laatimiseksi.
Suomalais-tataarilaisen sanakirjan aineiston pohja on saatu tataarilais-suomalaisesta sanakirjasta. Sen materiaali – noin 11 000 hakusanaa – on järjestetty uudestaan niin, että ensimmäisenä on suomen kielen sanat. Uuden sanakirjan muokkaus näin saadun materiaalin pohjalta vaatii paljon järjestelyä, muotoilua ja täydennystä.
Sanakirjaa toimittaa Arto Moisio. Kazanintataarilaisina asiantuntijoina työn tähänastisissa vaiheissa ovat toimineet Leyla Gataullina ja Mansur Saykhunov. Suomentataarilaisena asiantuntijana toimii Okan Daher. Saykhunov muokkasi vuonna 2021 valmiina olevien aineistojen pohjalta sanakirjasovelluksen myöhempää työstämistä varten.
Venäjän kommunistisen vallankumouksen 1917 jälkeen maan vähemmistökieliä alettiin voimakkaasti kehittää monipuolisiksi kommunikaatiovälineiksi uudenlaisen yhteiskunnan käyttöön. Niitty- ja vuorimarin kirjakieliin luotiin 1920- ja 1930-luvuilla runsaasti omapohjaista eri alojen sanastoa.
Poliittisen suuntauksen vaihduttua venäjän kieltä suosivaksi 1930-luvun lopulla suuri osa 1920- ja 1930-luvuilla kehitellystä sanastosta hylättiin, ja marilaisten sanojen asemesta alettiin käyttää venäläisiä lainasanoja.
Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkittiin eri tiedonalojen sanastossa tapahtuneita muutoksia käyttäen tutkimusmateriaalina ensisijaisesti aikakauden oppikirjoja ja valistuskirjasia. Projektiin osallistuivat Arto Moisio sekä marilaiset dosentti Oleg Sergejev ja apulaisprofessori Nadežda Krasnova. Projektia johti Jorma Luutonen. Monografia Marin kirjakielten termistön kehitys 1920- ja 1930-luvuilla. Elolista luontoa tutkivat tieteet (445 s.) ilmestyi vuonna 2020.
Komin kielen sanakirjaa laatii Arto Moisio komilais-venäläisten sanakirjojen pohjalta. Komilais-suomalaisen sanakirjan laajuus on n. 24 000 hakusanaa.
Suomalaisena komin kielen asiantuntijana toimii tutkijatohtori Arja Hamari Helsingin yliopistosta. Komia äidinkielenään puhuvan asiantuntijan tehtävä on toistaiseksi avoinna.
Sanakirjasta tulee uusi nide tutkimusyksikössä toimitettujen kaksikielisten sanakirjojen sarjaan. Nämä sanakirjat ovat joko tyyppiä etäsukukieli–suomi tai suomi–etäsukukieli. Aikaisemmin on julkaistu marin, ersän, mokšan, udmurtin, tšuvassin ja tataarin sanakirjoja.
Marilais-suomalaisen sanakirjan uusi laitos
Arto Moisio julkaisi ensimmäisen marilais-suomalaisen sanakirjan vuonna 1992. Tässä kirjassa oli vielä mukana runsaasti Neuvostoliiton aikaisia venäläisiä lainasanoja. Marin kieli on kuitenkin sen jälkeen muuttunut: on otettu käyttöön huomattava määrä marin kielen omien sananmuodostuskeinojen avulla luotua sanastoa.
Vuonna 1995 ilmestyneessä suomalais-marilaisessa sanakirjassa oli jo mukana marin uutta sanastoa. Nyt tämä omapohjainen sana-aineisto on kerätty otettavaksi mukaan uuteen marilais-suomalaiseen sanakirjaan. Sanakirja vaatii kuitenkin valmistuakseen vielä paljon toimitustyötä.
Uuden marilais-suomalaisen sanakirjan on määrä aikaisempaa paremmin kuvastaa marin kielen nykytilannetta.
Valerian Mihailovitš Vasiljevin elämäkerta
Valerian Mihailovitš Vasiljev (1883–1961) oli keskeinen toimija marilaisessa kielentutkimuksessa ja kulttuurielämässä. Hän aloitti työnsä jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen Neuvostoliiton muodostamista.
Vasiljev tunnetaan paitsi kielitieteilijänä, sanaston luojana ja kääntäjänä myös marilaisen etnologian, folkloristiikan, musikologian ja pedagogiikan kehittäjänä.
Vasiljev oli ainoa marilaisen intelligentsian jäsen, joka onnistui välttämään kuoleman Stalinin ajan vainoissa.
Valerian Vasiljevin elämäkerran laati Arto Moisio, ks. http://www.macastren.fi/suomennettua/Moisio_Vasiljev.pdf.
Julkaisuja
Seuraavassa esitellään tutkimusyksikön piirissä toimivien tai toimineiden henkilöiden kirjan laajuisia julkaisuja tutkimusyksikön toiminnan aloitusvuodesta lähtien. Monografioiden tarkemmat tiedot sekä yksittäiset tieteelliset artikkelit löytyvät henkilöiden julkaisuluetteloista.
Marilais-suomalainen sanakirja, Arto Moisio. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1992.
Suomalais-marilainen sanakirja, Arto Moisio, Ivan Galkin & Valentin Vasiljev. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1995.
Ersäläis-suomalainen sanakirja, Jaana Niemi & Mihail Mosin. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1995.
Suomalais-ersäläinen sanakirja, Alho Alhoniemi, Nina Agafonova & Mihail Mosin. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1999.
Mokšalais-suomalainen sanakirja, Eeva Herrala & Aleksandr Feoktistov. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1998.
Udmurttilais-suomalainen sanakirja, Sergej Maksimov, Vadim Danilov & Sirkka Saarinen. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 2008.
Suomalais-udmurttilainen sanakirja, Sergei Maksimov, Sirkka Saarinen, Vadim Danilov & Ekaterina Seliverstova. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2013.
Tšuvassilais-suomalainen sanakirja, Arto Moisio, Eduard Fomin & Jorma Luutonen. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 2007.
Tataarilais-suomalainen sanakirja, Arto Moisio & Okan Daher. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2017.
Tscheremissisches Wörterbuch, toim. Arto Moisio & Sirkka Saarinen. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2008.
Reverse Dictionary of Komi, Enye Lav & Jorma Luutonen. Société Finno-Ougrienne, 2012.
Reverse Dictionary of Chuvash, Pavel Zheltov, Eduard Fomin & Jorma Luutonen. Société Finno-Ougrienne, 2009.
Reverse Dictionary of Mordvin, Jorma Luutonen, Mikhail Mosin & Valentina Shchankina. Société Finno-Ougrienne, 2004.
Reverse Dictionary of Mari (Cheremis), Jorma Luutonen, Sirkka Saarinen, Arto Moisio, Oleg Sergeyev & Lidiya Matrosova. Société Finno-Ougrienne, 2002.
Electronic word lists: Komi, Chuvash and Tatar, Jorma Luutonen et al. Finno-Ugrian Society, 2016.
Electronic word lists: Mari, Mordvin and Udmurt, Jorma Luutonen et al. Finno-Ugrian Society, 2007.
Mokšamordvan murteet, Aleksandr Feoktistov & Sirkka Saarinen. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2005.
Udmurtin murteet, Valentin Kel'makov & Sirkka Saarinen. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1994.
Timofej Jevsevjevs Folklore-Sammlungen aus dem Tscheremissischen IV. Lieder, toim. Sirkka Saarinen. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1994.
Marin kirjakielten termistön kehitys 1920- ja 1930-luvulla: Elollista luontoa tutkivat tieteet. Arto Moisio, Oleg Sergejev, Nadežda Krasnova ja Jorma Luutonen. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2020.
Chuvash Syntactic Nominalizers: On *-ki and Its Counterparts in Ural-Altaic Languages, Jorma Luutonen. Harrassowitz, 2011.
Marin kielen sanaston kehitys 1900-luvulla, Ivan Ivanov & Arto Moisio. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1998.
The Variation of Morpheme Order in Mari Declension, Jorma Luutonen. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1997.
Grammatik des Tscheremissischen (Mari). Mit Texten und Glossar, Alho Alhoniemi. Buske, 1993.
Systeemi ja poikkeama. Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993, toim. Sirkka Saarinen, Jorma Luutonen & Eeva Herrala. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1993.
Volgalaiskielet muutoksessa. Volgalaiskielten symposiumi Turussa 1.–2.9.1993, toim. Arto Moisio & Jaana Magnusson. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 1994.
Volgan alueen kielikontaktit. Jazykovye kontakty Povolzhja. Symposiumi Turussa 16.–18.8.2001, toim. Jorma Luutonen. Department of Finnish and General Linguistics of the University of Turku, 2002.
Juuret marin murteissa, latvus yltää Uraliin. Juhlakirja Sirkka Saarisen 60-vuotispäiväksi 21.12.2014, toim. Nobufumi Inaba, Jorma Luutonen, Arja Hamari & Elina Ahola. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2014.