Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö toimii Turun yliopistossa suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa. Yksikkö tutkii Volgan ja sen sivujoen Kaman alueella Venäjällä puhuttavia suomen sukukieliä mordvaa (ersää ja mokšaa), maria, udmurttia sekä kielten vertailun näkökulmasta myös alueen turkkilaiskieliä tšuvassia, tataaria ja baškiiria.
Tutkimusyksikkö tekee tutkimusalaansa kuuluvien uhanalaisten kielten rakenteen perustutkimusta. Keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat sanasto, sananmuodostus ja morfosyntaksi sekä kirjakielissä tapahtuvat muutosilmiöt. Erilaisten sanakirjojen toimittaminen ja sähköisten kielikorpusten kehittäminen on myös tärkeä osa toimintaa.
Tutkimusyksikön tavoitteena on ollut edistää tieteellistä yhteistyötä Turun ja Volgan–Kaman alueen yliopistojen välillä. Tämä on toteutunut ennen kaikkea tutkija- ja jatko-opiskelijavierailujen sekä yhteistyöprojektien muodossa. Tärkeä toimintamuoto on ollut myös 2–3 vuoden välein järjestettävien Volgan alueen kielten symposiumien organisoiminen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikeuttanut suoria yhteyksiä Volgan–Kaman alueen vähemmistökansoihin, joiden kielten ja kulttuurien tuntemus on toisaalta yhä tärkeämpi osa monietnisen Venäjän ja sen historian ymmärtämistä.
Volgan–Kaman alue on monikielinen. Suomalais-ugrilaiset ja turkkilaiset kielet ovat alueella vähemmistökieliä, jotka ovat voimakkaan venäläistymispaineen alla. Nykyväestö on kaksikielistä (äidinkieli + venäjä).
Venäjän kielen asemaa voi luonnehtia hegemoniseksi: se on kouluissa opetuskielenä alimpia luokkia lukuun ottamatta, ja sähköisissä tiedotusvälineissä on vain vähän tilaa vähemmistökielille. Erityisen heikko vähemmistökielten asema on kaupungeissa, mutta myös maaseudulla äidinkielen käyttö perheen sisäisessä kommunikaatiossa on huolestuttavasti vähentynyt. Suuri ongelma on myös vähemmistökielten huono arvostus. Sillä, että Venäjän ulkopuolella ollaan kiinnostuneita maan pienemmistä kielistä ja tutkitaan niitä aktiivisesti, on merkitystä vähemmistökielten puhujien kielellisen itsetunnon kannalta.
Äidinkieleen, kirjallisuuteen ja kansalliseen kulttuuriin liittyvissä tieteissä oman kielen käytöllä on perinteisesti ollut vahva asema. Äidinkieltä käyttävien tutkijoiden työ ja omalla kielellä tapahtuva julkaisutoiminta tukee vähemmistökielten asemaa tieteen ja sivistyksen kielenä. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa vähemmistökielten käytöllä on suuri potentiaali, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty.
Suurin osa maailman kielistä on vaarassa kadota parin seuraavan sukupolven aikana. Volgan alueen vähemmistökielten elinvoimaisuutta tukeva toiminta on osa maailmanlaajuista työtä kielellisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Uhanalaisuus synnyttää myös tarpeen kuvata vaarassa olevat kielet mahdollisimman perusteellisesti niin kauan kuin se on vielä mahdollista.
Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö keskittyy työssään kirjallisten aineistojen pohjalta tehtävään dokumentaatio- ja kuvaustyöhön. Yksikkö tuottaa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja muita käyttäjiä varten alaansa kuuluvien uhanalaisten kielten tutkimusaineistoja, sanakirjoja ja rakennekuvauksia.
suomi
- Metsässä kulki harmaaleninkinen tyttönen.
- Hänen pörröiset vaaleat palmikkonsa olivat kosteat näistä pisaroista.
- Astellen pitkässä ruohikossa hän kohotteli leninkinsä helmaa, jolloin märkä viileä ruoho miellyttävästi hipoi hänen päivettyneitä polviaan.
ersä
- Вирьга мольсь куловонь тюсонь платиясо тейтерька.
- Пондакш валдо черьбулонзо ульнесть начкот неть ведьбайгетнень эйстэ.
- Сэрей тикшенть эзга молезь сон кепсесь платиянь алксонть, ды начко тикшесь мельс туицякс кельмевтсь чинь каршо калязь кумажанзо.
mokša
- Вирьге мольсь серай платьяняса стирня.
- Сонь акша бзорана касанянза ульсть летькт тя путьняфкснень эзда.
- Сери тишева молемстонза сон кепсезе платьянц, и начка тишесь приятнайста кельмофнезень сонь шинь пидеф плманжанзон.
niittymari
- Чодра дене изи ӱдыр ошкылеш. Тудо сур тӱсан платьым чиен.
- Лушкыдемын шаланаш тӱҥалше ӱппунемже лупс дене нӧралын.
- Изи ӱдыр кужу шудо кокла гыч кая, платьыжым кӱшкырак нӧлталаш тӧча, кече дене шемемше пулвуйышкыжо ночко шудо логалешат, йӱштынракын да ласканракын гына чучеш.
vuorimari
- Шӹргы мычкы луды платьеан изи ӹдыраш аш кедын.
- Тӹдын изи калявачвлӓжы вӹд патькалтышвлӓэш нӧрен шӹнзыныт.
- Кого шуды ло доно ашкедмыжы годым тӹды платье пачыжым лӱлталын, дӓ начкы шуды тӹдын аяреш йылен шӹцшы пылвуйвлӓжы мычкы юалгын тӹкнен миэн.
udmurtti
- Нюлэскытӥ мынэ пурысь платьяен пичи ныл.
- Солэсь тугаськем йырси пунэтъёссэ лысву шапыкъёс нюромытӥллям.
- Кузь турын пӧлтӥ мыныкуз со платья сӧзызэ ӝутыса возе но, шунды шорын пыжем пыдесъёсыз борды кот турын сайкытак йӧтылэ.
komipermjakki
- Вӧрӧт муніс руд платьеа нылочка.
- Пуэз вылісь киссян зэр воттезсянь сылӧн кудель рӧма дзугсьӧм чикисёккес вӧлісӧ вамӧмӧсь.
- Кузь турунӧт оськалікӧ сія видзис платье подувсӧ, и ва туруныс приятнӧя павкӧтліс сылісь сотчӧм пидзӧссэсӧ.
komi
- Вӧрӧд муніс руд платьеа нывка.
- Дзугсьӧм еджыд кӧсаясыс сылӧн вӧліны ваӧсь тайӧ гылалысь ва войтъяссьыс.
- Кузь турун пӧвстӧд восьлалігӧн сійӧ лэптыштавліс платье подолсӧ, и ва туруныс приятнӧя ыркӧдіс сылысь гожъялӧм пидзӧсъяссӧ.
tšuvassi
- Вӑрманпа кӑвак кӗпе тӑхӑннӑ хӗр ача иртсе пырать.
- Саланса кайнӑ сарӑ ҫӳҫӗ йӗпенсе пӗтнӗ.
- Ҫӳллӗ курӑк хушшинче утса пыма тивнӗрен кӗпи аркине ҫӗклесе утать, курӑк унӑн чӗр куҫҫине кӑмӑллӑн ҫӳҫентерет.
tataari
- Урманда соры күлмәкле бер кыз бара.
- Аның тузгыган аксыл толымнары агачлардан тама торган тамчыларга чыланган.
- Озын үлән арасыннан барганда ул күлмәк итәген күтәрә һәм юеш үлән аның кояш ашаган тез башларына рәхәт салкынлык бирә иде.
venäjä
- По лесу шла девочка в сереньком платье.
- Растрепавшиеся светлые косички её были влажны от этих капель.
- Шагая по высокой траве, она подтягивала подол платья, и мокрая трава приятно холодила её загорелые коленки.
