Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa pohditaan, miten kieli toimii. Oppiaineessa tutkitaan ja opetetaan suomea ja sen sukukieliä sekä suomalaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.
Suomi ja sen sukukielet on yksi Turun yliopiston ensimmäisistä, vuonna 1922 perustetuista oppiaineista. Suomen kielen ja suomen sukukielten tutkimusalat ovat alusta asti liittyneet tiiviisti yhteen. Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen keskiössä on kielen rakenteen ja käytön tarkastelu. Oppiaine on merkittävä suomen ja sen sukukielten annotoitujen digitaalisten aineistojen tuottaja.
Suomen kielen olemusta tutkitaan eri näkökulmista: ihmisen kognition, vuorovaikutuksen, sanaston ja nimistön, kielen oppimisen ja opettamisen sekä kielen variaation ja muutoksen näkökulmista.
Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus kohdistuu enimmäkseen Euroopassa puhuttaviin uralilaisiin kieliin: saamelaiskieliin, mordvalaiskieliin ersään ja mokšaan, niitty- ja vuorimariin, komiin ja udmurttiin sekä unkariin. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat näiden kielten kielioppi ja sanasto sekä niiden kehitys kautta aikojen.
Oppiaine jakautuu kahteen linjaan, suomen kielen linjaan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjaan. Niiden perusopinnot ovat yhteiset.