Tutkimus suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla
Tutkimuksemme painottuu Euroopassa puhuttaviin uralilaisiin kieliin: saamelaiskieliin, mordvalaiskieliin ersään ja mokšaan, niitty- ja vuorimariin, komiin ja udmurttiin sekä unkariin. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat näiden kielten kielioppi ja sanasto sekä niiden kehitys kautta aikojen.
Volgan alueen suomalais-ugrilaisten kielten marin, mordvan ja udmurtin tutkimuksen yhteydessä tutkimme myös näiden kielten suhdetta alueen turkkilaisiin kieliin tataariin ja tšuvassiin. Linjamme yhteydessä toimiva Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö koordinoi tutkimushankkeita.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla tutkitaan myös unkaria, erityisesti sen sanastoa ja fraseologiaa sekä unkarin opetusta.
Tutkimusaiheitamme ovat mm.
- Uralilaisten (suomalais-ugrilaisten) kielten rakenne
- Uralilaisten (suomalais-ugrilaisten) kielten sanasto
- Volgan alueen kielikontaktit
- Volgan alueen kirjakielten kehitys
- Volgan alueen kielten sanakirjat
Keskeisimmät tutkimushankkeemme
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on erityisaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia kieliaineistoja, joilla on jo entuudestaan oma kotimainen ja kansainvälinen käyttäjäkuntansa. Laitoksessa on koostettu, kehitetty ja ylläpidetty digitaalisia aineistoa tutkimuksen tarpeisiin vuosikymmeniä (esim. Lauseopin arkisto).
Digilang-hankkeessa kehitettiin vuosina 2018–2021 laitoksen digitaalisia aineistoja. Niiden käytettävyyttä, näkyvyyttä ja saavutettavuutta parannettiin kokoamalla ne Digilang-portaaliin, joka toimii rahoituskauden jälkeenkin. Näin on vahvistettu samalla Turun yliopiston ja laitoksen brändiä kieliaineistojen tuottajana.
Mukana olleet osahankkeet: Satakuntalaisuus puheessa -korpus, Suomen kielen prosodian alueellisen ja sosiaalisen variaation korpus, fennougristiset korpukset, Akateemisen suomen korpus, Universal Parsebanks -korpus sekä LOG-korpus.
Tutkimushankkeessa tutkitaan koltansaamea, vakavasti uhanalaista Suomen alkuperäiskieltä. 300–350 puhujan koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä.
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuvata 1) nykykoltansaamen kielioppi, 2) sen historiallisen kehityksen pääpiirteet sekä 3) sosiolingvistisen variaation pääpiirteet.
Hankkeen tuloksena ilmestyy 1) kattava deskriptiivinen referenssikielioppi, 2) tutkimusartikkeleita, 3) tieteellinen artikkelikokoelma, 4) kaksi tekstikokoelmaa sekä 5) yksi väitöskirja. Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kolttasaamelaisia oman kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisessä.
Tutkimusryhmään kuuluu viisi saamen kielten asiantuntijaa, jotka ovat tutkineet ja opettaneet koltansaamea pitkään. He haluavat tuottaa paremman kielenkuvauksen, joka on samalla helppokäyttöinen apuväline kieliyhteisölle. Tutkimusprosessin aktiivisiksi kumppaneiksi pyydetään koltansaamen kielityöntekijöitä, opiskelijoita ja tavallisia kielenpuhujia.
Hanketta johtaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Jussi Ylikoski.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2022–2026
Hankkeessa työskentelee neljä koltansaamen johtavaa asiantuntijaa:
dos. Eino Koponen 9/2022–8/2026
dos. Taarna Valtonen 9/2022–8/2026
FM Markus Juutinen 1/2023–8/2026
FM Miika Lehtinen 7/2023–8/2026
Hanke on alkanut syyskuussa 2022. Lisätietoja on tulossa hankkeen kotisivulle.
REMODUS – The (Re-)Making of a Discipline: Digital Transformation and Internationalisation in and Beyond Uralic Studies on Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman (KA220-HED Cooperation partnerships in higher education) kautta rahoitettu opetusverkosto. Rahoitus kattaa kolme vuotta: 1.12.2021–30.9.2024.
Verkosto käsittää kymmenen eurooppalaista korkeakoulua, joissa on suomalais-ugrilaista kielentutkimusta eli uralistiikkaa opettava yksikkö: Turun ja Helsingin yliopistojen lisäksi Münchenin Ludwig Maximilianin yliopisto, Hampurin yliopisto, Uppsalan yliopisto, Tarton yliopisto, Budapestin Eötvös Lorándin yliopisto, Szegedin yliopisto, Latvian yliopisto ja koordinaattorina Wienin yliopisto.
Fennougristiikka eli uralistiikka on tutkimus- ja opetusalaltaan laaja. Se käsittää kansalliskielten (suomi, viro, unkari) lisäksi kolmisenkymmentä uhanalaista kieltä. Uralistiikan laitokset/oppiaineet ovat yleensä pieniä, ja niiden tutkijat ovat erikoistuneet vain osaan kielikunnasta. REMODUS-verkoston kautta eri yliopistojen opiskelijat ja nuoret tutkijat voivat perehtyä kieliin ja tutkimusparadigmoihin, joiden opetusta heidän omassa opinahjossaan ei ole tarjolla.
Verkosto järjestää vuosittain talvikoulun ja verkkokursseja sekä uralilaisista kielistä että teoriakysymyksistä ja tarjoaa samalla kaikille jäsenilleen kansainvälisen asiantuntijayhteisön tuen.
Lue lisää: https://remodus.univie.ac.at/