Tutkimus suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla
Tutkimuksemme painottuu Euroopassa puhuttaviin uralilaisiin kieliin: saamelaiskieliin, mordvalaiskieliin ersään ja mokšaan, niitty- ja vuorimariin, komiin ja udmurttiin sekä unkariin. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat näiden kielten kielioppi ja sanasto sekä niiden kehitys kautta aikojen.
Volgan alueen suomalais-ugrilaisten kielten marin, mordvan ja udmurtin tutkimuksen yhteydessä tutkimme myös näiden kielten suhdetta alueen turkkilaisiin kieliin tataariin ja tšuvassiin. Linjamme yhteydessä toimiva Volgan alueen kielten tutkimusyksikkö koordinoi tutkimushankkeita.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla tutkitaan myös unkaria, erityisesti sen sanastoa ja fraseologiaa sekä unkarin opetusta.
Tutkimusaiheitamme ovat mm.
- Uralilaisten (suomalais-ugrilaisten) kielten rakenne
- Uralilaisten (suomalais-ugrilaisten) kielten sanasto
- Volgan alueen kielikontaktit
- Volgan alueen kirjakielten kehitys
- Volgan alueen kielten sanakirjat
Keskeisimmät tutkimushankkeemme
Digilang
Koltansaamen kielioppi kolttasaamelaisille: koltansaamen deskriptiivinen referenssikielioppi
REMODUS
Uusimmat julkaisut
Yliopisto-opettaja opiskelijan penkillä (2023)
Hiiskuttua: Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkolehti
(Artikkeli ammattilehdessä tai kirjoitus ammatillisessa blogissa (D1))
Ora et labora. Miten suomalainen rukoilee? (2023)
(Vertaisarvioitu artikkeli kokoomateoksessa (A3))Filosofian tohtoreiden monipuoliset urapolut (2023)
Hiiskuttua: Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkolehti
(Artikkeli ammattilehdessä tai kirjoitus ammatillisessa blogissa (D1))
Ihminen on ihmeellinen (2023)
Tiede
(Yleistajuinen artikkeli tai blogikirjoitus (E1))
Termi kieliopillinen Virittäjän artikkeleissa (2023)
Virittäjä
(Kirjoitus tai data-artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä (B1))