Tutkimuksen lippulaiva INVEST teettää kansainvälisen ulkoisen arvioinnin toiminnastaan ja tulevaisuudenvaihtoehdoistaan. Arvio toimii apuna, kun INVEST ja sen isäntäorganisaatiot päättävät toiminnan jatkosta nykyisen lippulaivakauden päätyttyä.
Sosiaalityön professori Mia Hakovirta ja lastenpsykiatrian professori André Sourander ovat saaneet rahoituksen NordForskin Welfare among Children and Young People in the Post-Pandemic Nordics -hausta (Lasten ja nuorten hyvinvointi Pohjoismaissa pandemian jälkeen). Molemmissa hankkeissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin Pohjoismaissa.
Turun ja Helsingin yliopistojen Taloussosiaalityö lapsiperheissä -tutkimushankkeessa selvitetään, miten taloussosiaalityöllä voidaan auttaa talousongelmien kanssa kamppailevia lapsiperheitä. Osana hankkeen tutkimusta kehitettiin Lapsiperheiden vahvat rahataidot (VaRa) -interventio eli toimintamalli, joka pyrkii tukemaan perheiden taloudenhallintaa konkreettisin keinoin esimerkiksi ohjauksen ja neuvonnan muodossa.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten aineellisen puutteen (tinkiminen ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi) kokemukset vaihtelivat vuosina 2013−2015, 2018 ja 2020 työssäkäyvien, osa-aikaisesti työssäkäyvien tai osa-aikaisesti eläkkeellä olevien, opiskelijoiden, työttömien, työkyvyttömien ja eläkeläisten keskuudessa. Tulosten perusteella erot ryhmien välillä olivat suurimmillaan vuonna 2018. Suurempia eroja selitti yleisempi lääkkeistä tinkiminen osana aineellista puutetta.
Eroriski on korkeampi sekä avio- että avoliitoissa, jos pariskunnan molemmat osapuolet ovat kokeneet vanhempien avioeron. Vanhempien avioerolla on yhteys myös siihen, että puolisoksi valikoituu toinen vanhempien avioeron kokenut.
Isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän jäätyään eläkkeelle kuin ollessaan vielä työelämässä, selviää Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Lisäksi eläkesiirtymän aiheuttama muutos lastenhoitoapuun oli isoisillä suurempi kuin isoäideillä. Yhteys oli samanlainen eri puolilla Eurooppaa.
Vuoroasuminen on lisääntynyt monissa maissa ja se on yhä suositumpi lapsen asumisjärjestely vanhempien eron jälkeen. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapset asuvat suurin piirtein yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisen valinneiden vanhempien ja lasten taloudellisesta hyvinvoinnista ei tiedetä kuitenkaan paljoakaan.
Kun perheet muuttavat, oletetaan, että muuton myötä perheen taloudellinen tai sosiaalinen tilanne paranee, mikä hyödyttää koko perhettä. Olemassa oleva tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että lapsuusajan muuttaminen vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin, kun verrataan lapsiin, jotka eivät ole joutuneet muuttamaan. Uuden tutkimuksen mukaan muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää koulupudokkuuden riskiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt rahoituksen Turun yliopiston johtamalle hankkeelle, jossa tutkitaan ja kehitetään sosiaalityön piirissä olevien lapsiperheiden talousosaamisen ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista. Hanketta johtaa akatemiatutkija Mia Hakovirta.
Perhetausta on yhteydessä oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, mikä heijastuu epätasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen. Perhetausta on yhteydessä myös siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle koulumenestys huomioon ottaen. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustasolla on yhteys lasten korkeakouluvalintaan.