Pariskunnan eroriski on korkeampi, jos molemmat puolisot ovat kokeneet vanhempien avioeron
Eroriski on korkeampi sekä avio- että avoliitoissa, jos pariskunnan molemmat osapuolet ovat kokeneet vanhempien avioeron. Vanhempien avioerolla on yhteys myös siihen, että puolisoksi valikoituu toinen vanhempien avioeron kokenut.
INVEST-tutkimuskeskuksessa valmistunut tutkimus on ensimmäinen, joka selvittää pariskunnan molempien osapuolten vanhempien avioeron yhteyttä pariskunnan eroriskiin sekä avio- että avoliitoissa. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet tarkastelemaan vain avioliittoja ja vain yhtä liittoa. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin koko liittohistoriaa täysi-ikäistymisestä keski-ikään.
– Tutkimuksen ulottaminen myös avoliittoihin on tärkeää, sillä avoliitosta on tullut yhä tavallisempi pysyväisluonteinen parisuhteen muoto. Menettäisimme tärkeää tietoa, jos emme tutkisi avoliittoja, toteaa erikoistutkija Sanna Kailaheimo-Lönnqvist Turun yliopistosta.
Lisäksi tutkittiin, valitsevatko vanhempien avioeron kokeneet puolisokseen useammin sellaisen, joka on myös kokenut vanhempien avioeron.
Tutkimus osoittaa, että jos pariskunnassa molempien vanhemmat ovat eronneet, eroriski on huomattavasti korkeampi kuin sellaisessa tapauksessa, jossa kummankaan puolison vanhemmat eivät ole eronneet tai jos vain toisen vanhemmat ovat eronneet. Yhteys on vahvempi avioliitossa kuin avoliitossa. Vanhempien avioerolla on myös yhteys parinvalintaan niin, että vanhempien eron kokenut valitsee useammin puolisokseen toisen vanhempien eron kokeneen verrattuna sellaiseen, jonka vanhemmat eivät ole eronneet.
Suomea koskevan tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin heikompaa yhteyttä vanhempien avioeron ja jälkeläisen liiton purkautumisen välillä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, jotka koskevat Yhdysvaltoja ja Norjaa. Suomessa eroriski on tutkimuksen mukaan kaksinkertainen niillä pariskunnilla, joissa kumpikin puoliso on kokenut vanhempien avioeron. Yhdysvalloissa ja Norjassa eroriski vastaavassa tilanteessa oli kolminkertainen.
– Ero tutkimusten välillä voi johtua siitä, että Yhdysvaltoja ja Norjaa koskevat tutkimukset ovat hieman vanhempia ja kyseessä ovat siksi myös hieman vanhemmat ikäryhmät, joita on tutkittu. Asenteiden muutos eli esimerkiksi vapaamielisempi suhtautuminen eroihin on voinut vaikuttaa siihen, että Suomea koskevassa tutkimuksessa yhteydet ovat heikompia, arvioi Kailaheimo-Lönnqvist.
Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista rekisteriaineistoa ja aineistossa 28 000 pariskuntaa. Tutkimuksessa otettiin huomioon yksilöiden parisuhdehistoria ikävuosilta 18–45.
Tutkimus toteutettiin INVEST-lippulaivassa ja NEFER-akatemiahankkeessa.
