FM Johanna Lilja löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat solujen kykyyn tarttua ympäristöönsä, liikkua, säädellä solunulkoisen väliaineen koostumusta sekä solunsisäistä signalointia.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonan euron avustuksen Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkusen johtamalle tutkimusryhmälle, joka paneutuu laaja-alaisesti pandeemisen koronaviruksen tutkimiseen ja elimistön immuunipuolustuksen yksityiskohtiin. Säätiö myönsi lisäksi 975 000 euroa professori Jukka Westermarckin johtamalle tutkimukselle, joka keskittyy mekanismeihin, joilla RAS-onkoproteiini vaikuttaa syöpäsolujen pahanlaatuiseen käyttäytymiseen.
Kansallinen tutkimus- ja innovaatiohanke Cancer IO on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen Business Finlandin yksilöllistetyn terveyden ohjelmasta. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja syövän immunoterapiahoitojen tehostamiseksi ja tuetaan uusien hoitojen käyttöönottoa terveydenhuoltojärjestelmässä. Hanke alkaa toukokuussa 2020.
Minna Salakari osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että rintasyöpään sairastuneen selviytymistä eivät selitä pelkästään henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan myös se, mitä sosiaalisille suhteille tapahtuu sairastumisen myötä. Tutkimus vahvistaa puolison tai kumppanin tuen tärkeyttä rintasyövästä toipumisessa.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Turun biotiedekeskuksessa työskentelevä professori Jukka Westermarck on tutkimusryhmineen saanut Yhdysvaltain puolustusvoimilta 200 000 euron tutkimusrahoituksen. Rahoitus on myönnetty hankkeelle, jossa tutkitaan rintasyövän etäpesäkkeiden uudenlaisia lääkehoitoja yhteistyössä Michiganin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Turun yliopiston tutkijat ovat yhdessä belgialaisen Gentin yliopiston tutkijoiden kanssa kehittäneet uuden menetelmän urologisten syöpien biomarkkerien etsimiseen. Menetelmä mahdollistaa syövän oikea-aikaisen diagnosoinnin ja hoidon. Urologisia syöpiä ovat esim. eturauhasen, virtsarakon ja munuaisten syövät.
Tuore suomalais-brittiläinen tutkimus paljastaa, että BAP1-nimisen proteiinin puuttuessa kasvaimesta kehon immuniteetti syöpää vastaan on heikko, mikä johtaa hoitomuotona käytetyn immunoterapian tehottomuuteen etenkin silmämelanoomapotilailla. Tutkijat havaitsivat, että kasvaimet ilman BAP1-proteiinia sisältävät syövän kasvua edistäviä molekyylejä. Jo olemassa olevat lääkkeet tehoavat kuitenkin moniin havaituista molekyyleistä, jolloin syövän kasvu voidaan estää. Löydökset voivat johtaa uusien immunoterapiamenetelmien kehittämiseen.
Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä.
Lasten syövän hoidon ja tutkimuksen parissa elämäntyönsä tehnyt professori Toivo T. Salmi on saanut Rogatchi-säätiön palkinnon erinomaisesta panoksestaan lasten henkien pelastajana.
Suolistosyöpä on yksi Suomen yleisimmistä pahanlaatuisista kasvaimista. Etenkin paikallisessa, suolen seinämän läpi levinneessä syövässä taudinkulkua on vaikea ennustaa, vaikka joitain korkean uusiutumisriskin tekijöitä jo tunnetaan. Turun yliopistossa väittelevä Khadija Slik löysi tutkimuksessaan uusia kudosmerkkiaineita, jotka voisivat ennustaa paikallisen suolistosyövän uusiutumisriskiä.