Uudet kasvainmerkkiaineet parantavat munasarjasyövän diagnostiikkaa ja taudin seurantaa (Väitös: LL Liina Salminen, 3.10.2020, synnytys- ja naistentautioppi)
Perinteisen kasvainmerkkiaineen, CA125:n, syöpäspesifeihin sokerirakenteisiin perustuvat uudet kasvainmerkkiaineet parantavat epiteliaalisen munasarjasyövän diagnostiikkaa, seurantaa ja uusineen taudin havaitsemista. Nestemäisellä biopsialla löydetään täsmähoidon kohteita reaaliaikaisesti.
Epiteliaalisen munasarjasyövän selviytymisennuste on viime vuosikymmenten hoidollisista kehityksistä huolimatta edelleen huono, sillä alle puolet potilaista on hengissä viiden vuoden päästä taudin toteamisesta. Munasarjasyöpäpotilaiden selviytymisennuste paranee, jos tauti todetaan aikaisemmassa vaiheessa ja jos hoitoresistentin, loppuvaiheen taudin kehittyminen onnistutaan ennaltaehkäisemään.
Munasarjasyövän diagnostiikassa ja seurannassa on perinteisesti käytetty CA125-kasvainmerkkiainetta, joka ei kuitenkaan ole tarpeeksi herkkä luotettavaan alkuvaiheen taudin toteamiseen. Ongelmallista on myös se, että korkeisiin CA125-pitoisuuksiin saatetaan törmätä useissa hyvänlaatuisissa sairauksissa ja muissa, munasarjoihin liittymättömissä syövissä.
LL Liina Salmisen väitöstutkimuksessa arvioitiin CA125:n sokerirakenteisiin perustuvien kahden uuden kasvainmerkkiaineen, CA125-STn:n ja CA125-MGL:n, käytettävyyttä epiteliaalisessa munasarjasyövässä.
– Erityisesti CA125-STn tunnisti munasarjasyövän perinteistä CA125-menetelmää paremmin ja se myös löysi taudin uusiuman herkemmin, Salminen kertoo.
Nestemäisellä biopsialla voidaan löytää täsmähoidon kohteita
Salmisen tutkimuksessa arvioitiin myös munasarjasyövän diagnostiikassa validoidun kasvainmerkkiaine HE4:n hyötyä munasarjasyövän seurannassa. Vaikka HE4 on ollut kliinisessä käytössä jo noin kymmenen vuoden ajan, sen käytöstä pitkittäisseurannassa ei ole riittävää näyttöä.
– Tutkimustulosten perusteella HE4 soveltuu hyvin merkkiaineeksi munasarjasyövän seurantaan, eikä ristiriitaa HE4-pitoisuuksien ja CA125-pitoisuuksien välillä todettu, Salminen sanoo.
Nestemäinen biopsia, eli verenkierrosta mitattava kasvain-DNA (ctDNA), on lupaava menetelmä munasarjasyöpäpotilaiden yksilöllisten mutaatioprofiilien arvioinnissa syöpähoitojen aikana. Mutaatioprofiilin kartoitus kiinnostaa kliinikkoja siksi, että sen avulla voidaan löytää kohteita täsmähoidoille.
– Väitöskirjatutkimuksessani seurattiin pitkittäisanalyysein valittujen munasarjasyöpäpotilaiden ctDNA-profiileja. CtDNA-profiilien todettiin vastaavan hyvin perinteisestä kudoskoepalasta saatavaa tietoa. Yksi tutkittavista kehitti tutkimuksen aikana perinteisille solumyrkyille resistentin tautiuusiuman ja ctDNA-analyysin avulla hänen mutaatioprofiilistaan löydettiin kliinisesti merkittävä kohde täsmähoidolle.
***
LL Liina Salminen esittää väitöskirjansa ”Clinical Application of Novel Circulatory Biomarkers in Epithelial Ovarian Cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 3.10.2020 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Synnöve Staff (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä osoitteessa: http://recorder.uc.2m-it.fi/streamit/2mit-stream4.html
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
