Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 2 miljoonaa Turun yliopiston korona- ja syöpätutkimuksille

Vuoden 2020 alussa aiemmin tuntemattoman koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti lähti leviämään nopeasti ympäri maailmaa. Maaliskuussa WHO julisti epidemian pandemiaksi, ja tällä hetkellä tauti on levinnyt käytännössä kaikkialle maailmaan aiheuttaen merkittävää sairastuvuutta. 

Ilkka Julkusen tutkimusryhmän työ kohdistuu tautia aiheuttavan SARS-CoV-2-viruksen geneettisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Ryhmä pyrkii selvittämään, miten virus lisääntyy eri tyyppisissä soluissa ja toisaalta, miten ja minkälaisia immuunivasteita viruksen lisääntyminen soluissa ja ihmisissä herättää. 

– Elimistön immuunivasteiden, vasta-ainevälitteisen ja soluvälitteisen immuniteetin, tutkimus selvittää muun muassa sitä, mitkä viruksen osat ovat immuunivasteen kohteina, miten nopeasti immuunivaste syntyy, antaako sairastettu infektio suojan uusintainfektiota vastaan ja kuinka kauan taudin synnyttämä immuunisuoja kestää, Julkunen kertoo. 

Julkusen tutkimusryhmä toimii Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella. Työssä hyödynnetään lääketieteellisen kampuksen Medisiina D -rakennuksen erinomaisia tutkimustiloja, joissa uutta virusta voidaan tutkia yksityiskohtaisesti.

Tutkimusryhmä kehittää myös uusia, entistä tarkempia ja helppokäyttöisempiä menetelmiä elimistön immuunisuojan tutkimiseen ja soveltaa näitä menetelmiä taudin synnyttämän ja mahdollisen tulevan covid-19-rokotteen aikaansaaman immuniteetin tutkimiseen. 

Lisäksi tutkijat selvittävät erilaisten tutkimuskohorttien avulla Tyksin henkilöstön ja väestön sairastavuutta covid-19-infektioon.  

Tutkimusryhmä paneutuu myös luontaisen immuniteetin ja solun omien säätelyproteiinien ja virusproteiinien välisten vuorovaikutussuhteiden tutkimiseen. 

– Elimistön luontainen immuniteetti, joka aktivoituu infektion alkupäivinä, voi merkittävästi vaikuttaa yksilön sairastumiseen. Tutkimuksen tuottama uusi tieto johtanee entistä parempien diagnostisten menetelmien ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen tätä keskivaarallista virusinfektiota vastaan, Julkunen uskoo.

Tutkimuksen tieteellinen, kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. 

– Vaikka uutta koronavirusta ja sen synnyttämää immuunisuojaa tutkitaan maailmalla erittäin laajasti, näin merkittävää taudinaiheuttajaa täytyy tutkia aktiivisesti myös Suomessa, ja tutkijoiden ammattitaito pitää kohdistaa sen aiheuttamaan terveysongelmaan, Julkunen korostaa.

– Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä suuravustus edistää merkittävästi tätä koronavirukseen kohdistuvaa tutkimus- ja kehitystyötä, Julkunen huomauttaa.

Jukka Westermarckin johtamalle syöpätutkimukselle liki miljoonan euron avustus

Vaikka RAS-proteiinin ohjaamien signalointireittien on vahvistettu vaikuttavan useiden pahanlaatuisten syöpien syntyyn, nykyiset hoitomuodot näihin syöpiin eivät ole parantavia. 

Tämä osoittaa, että nykyiset hoitomuodot eivät pysty torjumaan RAS:n onkogeenisiä vaikutuksia syöpäsoluissa. Erityisesti ei ymmärretä, miten hoitovasteisiin vaikuttaa se, että syöpäsoluissa myöskin RAS:in vastavaikuttaja PP2A on estetty.

– Se, että ymmärrämme RAS:n ja PP2A:n vaikutukset epigeneettiseen geenisäätelyyn ja rRNA-prosessointiin, ei paljasta ainoastaan vielä tuntemattomia syöpämekanismeja, vaan myös selittää syöpäsolujen luontaisen resistenssin epigeneettisiin lääkkeisiin, jotka ovat tällä hetkellä kliinisissä tutkimuksissa, Westermarck kertoo.

– Nyt saamamme avustus mahdollistaa jatkotyön näiden mekanismien ymmärtämiseksi. Tutkimuksemme tuottaa myös uutta tietoa syöpälääketutkimuksen tueksi, Westermarck summaa.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Turun biotiedekeskuksessa.